Texmex (musiikki)

Texmex-musiikin juuret ovat 1800-luvun Saksassa, jossa diatoninen harmonikka kehittyi. Vuoden 1890 tienoilla saksalaisia muutti Texasiin maatöihin ja pohjois-Meksikon rautatietyömaille vieden harmonikkoja mukanaan. Tauoilla työmiehet soittelivat valsseja ja polkkia, joita paikalliset meksikolais-amerikkalaiset eli chicanot kuuntelivat. Vähitellen harmonikkoja alettiin tehdä paikallisin voimin. Masurkoista alkoi kehittyä ”corridoja”, lauluja rakkaudesta ja vihasta. Harmonikkaa käyttävä tanssimusiikki alkoi kehittyä Texasin laaksosta aina Nuevo Laredoon.[2]

1900-luvun alkuvuosikymmenillä chicano-melodiat alkoivat levitä Laredon, Tamaulipasin, Coahuilan ja Monterreyn seuduille. Näihin aikoihin meksikolaiset ja meksikolais-amerikkalaiset olivat jo antaneet oman leimansa musiikkiin ja muun muassa redobaa käytettiin runsaasti rytmisoittimena.[2]

1930-luvulla Narciso Martinez alkoi kirjoittaa sanoja rodeoissa, saluunoissa ja cantinoissa soitettuun tanssimusiikkiin. Hän myös toi musiikkiin ”syvän basson” eli leveäkaulaisen kitaran, jolla pystyi soittamaan kuusi sointuparia. Vuonna 1935 Santiago Jiménez levytti ensimmäisenä polkkia, ”corridoja”, ”rancheraseja” ja ”guapangoja” espanjaksi. Hänen levytyksistään on perua nykyjäänkin paljon kuultu ”San Antonion” äänimaailma.[2]

Suomalainen texmex-hanuristi Veli-Matti Järvenpää.

Santiagon poika Leonardo ”Flaco” Jiménez kulki isänsä mukana tämän esiintymisissä. Myöhemmin hänestä tuli alueen ”harmonikkakuningas”. Flaco yhdisti texmex-soundin yhdysvaltalaiseen bluesiin, countryyn, rockiin ja jazz-musiikkiin ja hänen myötään texmex-musiikki alkoi saavuttaa kansainvälistä huomiota ja levitä ympäri maailman. Hän esiintyi myös useiden kansainvälisten tähtien, kuten Ry Cooderin, Rolling Stonesin, Linda Ronstadtin, Peter Rowenin, Santanan, Bob Dylanin ja Dwight Yoakamin kanssa.[2]

1970-luvulla Los Lobos alkoi esiintyä ja voitti lopulta musiikillaan Grammyn, jota seurasivat elokuvat La Bamba ja Mambo Kings. Alan suuria nimiä oli myös Steve Jordan.[2]