Teija Sopanen

Teija Sopanen valittiin Suomen Neidoksi vuonna 1953,[7] ja hän sai palkinnoksi matkan Yhdysvaltoihin edustamaan Suomea Miss Universum -kilpailuun Long Beachiin, Kaliforniaan.[8]

Missikilpailun jälkeen Sopanen näytteli elokuvissa. Hänen ensiesiintymisensä oli sivurooli elokuvassa Rakastin sinua, Hilde (1954), jota seurasivat pienehköt roolit elokuvissa Tyttö tuli taloon ja Tyttö lähtee kasarmiin. Vuonna 1958 Sopanen teki keskeisen Ilona Ahlgrenin roolin Valentin Vaalan värielokuvassa Niskavuoren naiset. Samana vuonna hänellä oli Hilkan rooli Vaalan elokuvassa Nuori mylläri. Seuraavana vuonna hän oli Tauno Palon vastanäyttelijänä elokuvassa Kovaa peliä Pohjolassa.

Sopasen myöhemmät valkokangasroolit olivat lähinnä cameo-näyttäytymisiä toimittajan tai televisiokuuluttajan osissa.

Sopanen toimi Yleisradion toimittajana ja televisiokuuluttajana TV1-kanavalla vuosina 1957–1974. Hän oli vuosikaudet niin suosittu, että uusi viestin suorastaan samaistettiin häneen. Sopanen voitti kymmenen Telvis-patsasta, juonsi ohjelmia ja toimi kuvaussihteerinä. Vuonna 1989 hän juonsi TV2:n visailuohjelmaa Teeveestä tuttu. 1990-luvulla hänellä oli oma ruoka-aiheinen televisio-ohjelma Teijan keittiössä.[9] Elokuvissa Juoksuhaudantie ja Uuno Turhapuro – This Is My Life (molemmat vuodelta 2004) Sopasella oli rooli televisiotoimittajana.

Teija Sopanen toimi haastattelijana kahdessa Erkki Pohjanheimon toimittamassa ja ohjaamassa TV1:n Viihdetoimituksen musiikkidokumentissa: Kuunnelkaa laulujani! – henkilökuva Valto Laitisesta (ensilähetys TV 1:ssä 24. lokakuuta 1971)[10] ja Salminen Savonlinnassa – Matin muotokuva Savonlinnan oopperajuhlien kehyksissä (ensilähetys TV 1:ssä 12. tammikuuta 1974)[11]

Televisiouran jälkeen Sopanen työskenteli naistenlehdille: hän toimi Monalisan päätoimittajana vuosina 1974–1975 ja kirjoitti henkilöjuttuja Jaana-lehteen.[12] Seuran toimittajana hän kirjoitti lehtiartikkeleita muun muassa baletista ja teatterista.

Sopanen oli naimisissa kolmesti: näyttelijä Matti Oraviston kanssa 1954–1964, nyrkkeilijä Pertti Purhosen kanssa vuosina 1970–1974 ja vuodesta 1979 kuolemaansa saakka teatterinjohtaja Lauri Väärän kanssa. Hän asui Helsingin Kruununhaan Pohjoisrannassa yli neljä vuosikymmentä.[6][13]

Sopasella on liitostaan Oraviston kanssa kaksi lasta: tytär Jaana Oravisto, josta tuli näyttelijä, syntyi vuonna 1955, ja seuraavana vuonna syntyi poika.[5]

Eläkevuosinaan Sopanen toimi entisen kotikaupunkinsa Tampereen ikäihmisten tanssitapahtuman tukijana.

Stadin Slangi ry. valitsi Sopasen vuoden 2001 Stadin Friiduksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2001.[14]

Teija Sopanen kuoli vaikeaan sairauteen 78-vuotiaana syksyllä 2011. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon (kortteli 5, rivi 13, hauta 213).