Tehtaanmyymälä
Tehtaanmyymälä tai outlet-myymälä (englanniksi factory outlet) tarkoitti alun perin kulutustavaroiden valmistajan ylläpitämää, usein tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa myymälää, jossa myydään valmistajan priimatavaran ohella myös kakkoslaatua ja mallikappaleita. Nykyisin termi outlet-myymälä tarkoittaa yhä useammin vähittäiskauppa- tai maahantuojayrityksen perustamaa, myymättä jääneiden jäännöserien poistomyymälää eli viimeistä myyntipaikkaa, jossa tuotteet myydään huomattavalla alennuksella.[1] Sanaa tehtaanmyymälä käytetään usein markkinointimielessä herättämään mielikuvia suoramyynnistä ja edullisista hinnoista. Outlet-myymälän voi valmistajan, vähittäiskaupan tai maahantuojan sijasta omistaa myös itsenäinen yrittäjä, joka ostaa poistoeriä yhdeltä tai useammalta taholta. Jotkut tehtaanmyymälät ovat matkamuistomyymälän kaltaisia, ja alennukset tuotteiden hinnoista ovat nimellisiä. Outlet-myyntiä harjoitetaan nykyisin myös verkkokauppana. Suosituimmat outlet-myynnin tuoteryhmät ovat vaatteet, asusteet ja jalkineet, joista usein muodostuu jäännöseriä sään ja muodin vaihteluiden sekä väärien sisäänosto- ja hinnoittelupäätösten takia.[2]
Outlet-kylät ja -keskukset
Kävijämääriensä maksimoimiseksi merkkitavaroiden jäännöseriä myyvät outlet-myymälät hakeutuvat usein toistensa läheisyyteen edullisen vuokratason mutta hyvät liikenneyhteydet ja paikoitusmahdollisuudet tarjoaviin sijaintipaikkoihin, kuten entisiin teollisuushalleihin tai tyhjentyneisiin liikekeskuksiin kaupunkien liepeillä ja valtateiden varsilla. Outlet-myymälöiden kasvava suosio mahdollistaa myös uudisrakentamisen, joista suosittu muoto on kylämäisen pienimittakaavaiseksi, monista erillisistä rakennuksistä muodostuvaksi kehitetty outlet-kylä. Tällaisia on ympäri maailmaa satoja. Suomen ensimmäinen outlet-kylähanke piti olla Liminkaan suunniteltu Nordlett,[3][4] mutta hanke peruttiin.[5] Ensimmäinen toteutunut outlet-kylä, Vaalimaan Zsar, avattiin marraskuussa 2018 mutta joutui sulkemaan ovensa tilapäisesti koronakeväänä 2020 ja asetettiin selvitystilaan saman vuoden elokuussa[6]. Marraskuussa 2019 avattiin Vantaan Porttipuistoon Helsinki Outlet.
Jatkuva tai kausittainen myynti
Yksi outlet-myynnin muoto on kausittainen myyntitoiminta. Tätä mallia edustaa Orimattilassa toimiva Megamyynti Areena, joka vuonna 2012 oli avoinna seitsemän erillistä myyntikautta, yhteensä 155 kauppapäivää.[3] Helsingin Messukeskuksessa on vuodesta 2011 järjestetty kaksi kertaa vuodessa Outlet Expo -myyntinäyttely yhtä aikaa muiden kuluttajille suunnattujen messutapahtumien kanssa.[7]
Outlet-myymälöitä ja niistä muodostuvia kyliä tai muita keskuksia on hankkeilla myös Suomen itärajalle Luumäelle, Virolahdelle ja Vaalimaalle.[8][9][10]
Lähteet
- Irmeli Salo: Halpa hinta kaupitsee merkkitavarankin. Talouselämä, 43/2012, s. 18.
- Ella Tolonen: Outlet on ympärivuotista alekauppaa Business to Business Mediat Oy. Arkistoitu 6.6.2014. Viitattu 13.4.2013.
- Outlet-myymälät puskevat Suomen markkinoille 11.12.2012. Kauppa.fi. Arkistoitu 17.11.2017. Viitattu 13.4.2013.
- Oulun seudulle Suomen ensimmäinen outlet-kylä (digitilaajille) 14.8.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 13.4.2013.
- Nordlett luopuu outlet-kylän toteutuksesta. Kaleva
- Vaalimaan outlet-kylä Zsar Oy selvitystilassa – Ostoskylä edelleen avoinna Etelä-Saimaa. 28.8.2020. Viitattu 9.9.2020.
- Jari Pietiläinen: Outlet-myymälät kiehtovat hinnoillaan 11.4.2013. Länsiväylä. Viitattu 13.4.2013. [vanhentunut linkki]
- Luumäelle Suomen suurin outlet-myymälä 9.11.2012. Keskilaakso. Arkistoitu 15.11.2012. Viitattu 13.4.2013.
- Petri Lassheikki: Outlet-myymälälle kolmasosa Vaalimaan kauppakeskuksesta 15.2.2013. Yle Kymenlaakso. Viitattu 13.4.2013.
- Jorma Lindfors: Näyttelijä Ville Haapasalo perusti outlet-myymälän Virolahdelle 13.9.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 25.10.2012. Viitattu 13.4.2013.