Teemu Laakso

Laakso aloitti jääkiekkoilun 8-vuotiaana Keravan Shakersissa,[4] mutta hän on varsinaisesti Hyvinkään Ahmojen kasvatti. Hän voitti seurassa C-nuorten SM-hopeaa vuonna 2002. Kauden 2002–2003 Laakso pelasi KJT:n B- ja C-nuorissa. Kaudeksi 2003–2004 hän siirtyi Helsingin IFK:hon, jossa Laakso otti jo 16-vuotiaana paikan seuran A-nuorten vakiokokoonpanosta. Hän voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-pronssia. Kaudella 2004–2005 Laakso oli HIFK:n A-nuorten eniten maaleja tehnyt puolustaja viidellä osumallaan.[2] Hän vahvisti myös yhden playoff-ottelun verran seuran B-nuoria, joissa Laakso voitti Suomenmestaruuden. Vain 17-vuotias Laakso debytoi kauden aikana myös HIFK:n SM-liigajoukkueessa, jossa hän pelasi 15 runkosarjaottelua tehden kaksi syöttöpistettä. Laakso kärsi kauden aikana kuitenkin sekä nivus- että nilkkavammasta.[4] Kesäkuussa 2005 hän teki HIFK:n kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[5]

Nashville Predators varasi Laakson kolmannella kierroksella 78. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2005. Kausi 2005–2006 oli hänen varsinainen tulokaskautensa SM-liigassa. Laakso teki 47 runkosarjaottelussa tehot 2+1=3 ja kahdeksassa playoff-ottelussa yhden maalin. Hän pelasi kauden aikana miesten pelejä myös kuuden Mestis-ottelun verran alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa tehden kaksi maalia. Kaudella 2006–2007 Laakso teki SM-liigan runkosarjassa yhdeksän tehopistettä. Hän sai ajoittain vastuuta myös HIFK:n ykköspuolustajaparissa.[6]

Toukokuussa 2007 Laakso teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Nashville Predatorsin kanssa.[7][8] Heinäkuussa hänen kerrottiin pelaavan kausi 2007–2008 vielä lainalla HIFK:ssa.[9] Laakso nousi joukkueen varakapteeniksi. Hänen odotettiin ottavan suuria kehitysaskelia, mutta Laakso ei kuitenkaan onnistunut odotetulla tavalla, vaikkakin hän paransi peliään kevättä kohden.[10] Laakso onnistui kuitenkin tekemään myös hänen Euroopan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 3+7=10.

Kaudeksi 2008–2009 Laakso siirtyi Nashville Predatorsin organisaatioon. Hän pelasi koko kauden AHL-joukkue Milwaukee Admiralsissa, jossa tulokaskausi toi 42 runkosarjaottelussa tehot 2+7=9. Laakson kausi jäi melko rikkonaiseksi olkapäävamman vuoksi. Syksyn 2009 harjoitusleirin päätteeksi hän otti paikan Predatorsin NHL-kauden 2009–2010 avauskokoonpanosta.[11] Laakso teki NHL-debyyttinsä näin ollen runkosarjan avauskierroksella 3. lokakuuta 2009 vieraissa Dallas Starsia vastaan. Hän sai ottelussa jääaikaa 6.20 minuuttia.[12] Laakso pelasi seitsemän runkosarjaottelua ilman tehopisteitä, kunnes hänet lähetettiin farmijoukkue Admiralsiin, jossa Laakso pelasi loppukauden. Heinäkuussa 2010 hän teki Predatorsin kanssa vuoden mittaisen, kaksisuuntaisen ja 600 000 dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[13]

Laakso pelasi kauden 2010–2011 lähes kokonaan Milwaukee Admiralsin AHL-joukkueessa ja hän sai kauden aikana tililleen yhden NHL-ottelun. Kesäkuussa 2011 Laakso teki Predatorsin kanssa taas vuoden mittaisen, kaksisuuntaisen ja 675 000 dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[14][15] Hän otti paikan Predatorsin NHL-kauden 2011–2012 avauskokoonpanosta osaksi Francis Bouillonin loukkaantumisen vuoksi.[16] Laakso pelasi yhdeksän runkosarjaottelua ilman tehopisteitä, kunnes marraskuussa 2011 hän joutui kymmenen ottelun ajaksi sivuun kystan vuoksi. Kuntouduttuaan Predators asetti Laakson siirtolistalle, mutta koska mikään toinen NHL-joukkue ei ottanut häntä, seura lähetti Laakson farmiin.[17][18] Hän pelasi loppukauden Admiralsin vahvuudessa.

Kaudeksi 2012–2013 Laakso siirtyi kaksivuotisella sopimuksella KHL-joukkue Severstal Tšerepovetsiin.[19] Hänen toinen sopimuskautensa 2013–2014 jäi loukkaantumisen vuoksi vain 28 runkosarja- ja kahdeksan Nadežda Cupin ottelun mittaiseksi. Kaudeksi 2014–2015 Laakso siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Växjö Lakersiin.[20] Hän voitti kauden päätteeksi Ruotsin-mestaruuden.[2] Maaliskuussa 2015 Laakso teki Lakersin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[21] Hän kärsi kaudella 2015–2016 loukkaantumisista ja pelasi vain 28 runkosarja- ja kaksi playoff-ottelua. Huhtikuussa 2016 Laakso teki Lakersin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[22] Kaudella 2016–2017 hän pelasi selkävaivojen vuoksi vain kaksi ottelua. Helmikuussa 2017 Laakson sopimus lopulta purettiin ja hän palasi kuntoutumaan Suomeen.[23]

Laakso palasi kaudeksi 2017–2018 vuoden mittaisella ja lokakuun 2017 loppuun asti kestävän koeajan sisältävällä sopimuksella Helsingin IFK:hon.[3][24] Hän kärsi alkukaudella jälleen loukkaantumisista. Laakso pelasi viisi runkosarja- ja kolme Mestarien liigan ottelua jääden niissä ilman tehopisteitä, mutta Laakso ei saanut koejaksonsa päätteeksi lopulta kuitenkaan jatkosopimusta.[25]

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Pronssia	Kanada 2006	jääkiekko

Laakso edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2013. Hänet valittiin Ruotsia vastaan pelatun välieräottelun päätteeksi joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[26] Yhteensä Laakso on pelannut 26 A-maaottelua tehopistein 1+4=5.[2] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Karjala-turnauksessa 7. marraskuuta 2012 Turussa Venäjää vastaan.[27] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa Laakso teki 18. huhtikuuta 2013 Porissa Sveitsiä vastaan.[28]

Laakso pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2005, 2006 ja 2007, joista vuoden 2006 turnaus päättyi pronssiin. Hän voitti turnauksessa myös puolustajien maalipörssin kolmella osumallaan. Vuoden 2007 turnauksessa Laakso voitti Suomen sisäisen tehotilaston lukemalla +3. Hän voitti myös turnauksen jäähypörssin 52 minuutillaan. Laakso valittiin joukkueensa turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta. Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2004 ja 2005. Laakso voitti ensimmäisen turnauksen puolustajien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 2+4=6.[2]