Team HTC-Highroad

Tallin perusti Walter Godefroot vuonna 1991 ja siitä tuli välittömästi yksi ammattilaispyöräilyn merkittävistä talleista. Vuonna 1994 saksalainen sprintteri Erik Zabel toi tallille ensimmäisen maailmancup-osakilpailun voiton Pariisi–Tours-kilpailusta. Vuotta myöhemmin Zabel voitti kaksi etappia vuoden 1995 Ranskan ympäriajossa.

Tallin kansainvälinen läpimurto tapahtui vuosina 1996 ja 1997. Godefroot hankki talliin tanskalaisen Bjarne Riisin, joka oli sijoittunut kolmanneksi vuoden 1995 Ranskan ympäriajossa. Riis voitti kilpailun vuonna 1996 ja hänen saksalainen apuajajansa Jan Ullrich sijoittui toiseksi. Vuoden 1997 Ranskan ympäriajossa Ullrich nousi kokonaiskilpailun voittajaksi Riisin avustamana. Talli voitti samana vuonna myös Ranskan ympäriajon joukkuekilpailun.

T-Mobile-tallin ajajia vuoden 2005 Ranskan ympäriajossa

Vuosina 1997 ja 1998 Zabel voitti Milano–San Remo -ajon ja Ullrich sijoittui toiseksi vuoden 1998 Ranskan ympäriajossa. Ullrich voitti vuoden 1999 Espanjan ympäriajon, jouduttuaan jättämään Ranskan ympäriajon väliin polvileikkauksen takia. Vuonna 2000 Zabel voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja Ullrich sijoittui jälleen toiseksi Ranskan ympäriajossa. Vuonna 2001 Zabel voitti Milano–San Remo -kilpailun neljännen kerran peräkkäin ja Ullrich sijoittui toiseksi Ranskan ympäriajossa. Vuonna 2002 kazakstanilainen Aleksandr Vinokurov voitti Pariisi–Nizza-ajon, Amstel Gold Racen sekä Sveitsin ympäriajon. Ullrich siirtyi Team Bianchi-talliin kaudeksi 2003 ja Vinokurovista tuli tallin kapteeni Ranskan ympäriajoon, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Zabel voitti Pariisi–Tours-kilpailun ja italialainen Daniele Nardello voitti Züri-Metzgete-kilpailun.

Vuonna 2004 talli vaihtoi nimekseen T-Mobile ja Jan Ullrich palasi talliin. Ullrich sijoittui Ranskan ympäriajossa neljänneksi, mutta tallin paras ajaja oli toiseksi sijoittunut Andreas Klöden. T-Mobile voitti joukkuekilpailun. Kevätkaudella 2005 Vinokurov voitti Liège–Bastogne–Liège -kilpailun ja Ullrich sijoittui kolmanneksi Ranskan ympäriajossa. Vinokurov ajoi apuajajana ja sijoittui viidenneksi voittaen samalla kaksi etappia. Talli oli jälleen Ranskan ympäriajon joukkuekilpailun paras.

Heinäkuussa 2005 Ranskan ympäriajon aikana Vinokurovin sopimus päättyi ja hänen jatkamisestaan tallissa liikkui runsaasti huhuja. Neljä päivää ennen kilpailun päättymistä, Vinokurov ilmoitti jättävänsä tallin ja haluavansa taistella Ranskan ympäriajon voitosta kapteenin roolissa. Vinokurov siirtyi Liberty Seguros-talliin. Myös Erik Zabel vaihtoi tallia 13 T-Mobilessa vietetyn vuoden jälkeen. Zabel siirtyi vasta perustettuun Team Milram-talliin. Ennen kauden 2006 alkua Walter Godefroot luopui johtajan paikastaan ja hänen tilalle nousi Olaf Ludwig.

Vuoden 2006 Ranskan ympäriajoon liittyneen dopingskandaalin seurauksena 13 ajajalta kiellettiin osallistuminen kilpailuun. Yksi kilpailun ennakkosuosikeista, Jan Ullrich, oli näiden kolmentoista ajajan joukossa. Myös tallissa ajaneelta Oscar Sevillalta kiellettiin osallistuminen. 9. heinäkuuta talli ilmoitti erottavansa urheilupäällikkönsä Rudy Pevenagen. 21. heinäkuuta talli irtisanoi myös Jan Ullrichin sopimuksen.

Vuoden 2006 Ranskan ympäriajossa T-Mobile voitti joukkuekilpailun kolmannen kerran peräkkäin. Andreas Klöden sijoittui kolmanneksi. Matthias Kessler voitti 3. etapin ja Serhi Hontšar voitti kilpailun kaksi henkilökohtaista aika-ajoa ja piti yllään johtajan keltaista paitaa kolmen päivän ajan. Kilpailun jälkeen tallin johtoportaassa tapahtui lukuisia henkilövaihdoksia. Olaf Ludwigin tilalle uudeksi tallipäälliköksi valittiin Bob Stapleton.

Huhtikuussa 2007 Marcus Burghardt voitti Gent–Wevelgem-klassikon. Toukokuussa useat entiset T-Mobilen ajajat myönsivät käyttäneensä EPOa ajaessaan tallissa 1990-luvulla. Heihin kuuluivat Erik Zabel, Rolf Aldag, Brian Holm, Bjarne Riis, Bert Dietz, Udo Bölts ja Christian Henn. Riis myönsi käyttäneensä dopingia myös vuonna 1996, jolloin hän voitti Ranskan ympäriajon. Tämän seuraksena Riis menetti kilpailun voiton. T-Mobile lähti vuoden 2007 Ranskan ympäriajoon nuorella tulevaisuuden joukkueella ja korostetusti dopingin vastaisella imagolla. Kilpailun aikana kävi kuitenkin ilmi, että tallin ajaja Patrik Sinkewitz oli jäänyt kiinni testosteronin käytöstä harjoutusleirin aikana ennen kilpailua.

Sinkewitzin dopingtapauksen jälkeen marraskuussa 2007 Deutsche Telekom ilmoitti lopettavansa välittömästi ammattipyöräilyn sponsoroinnin. Talli jatkoi toimintaansa nimellä Team High Road kesäkuuhun 2008 saakka. Helmikuussa 2008 talli vaihtoi kotimaansa Saksasta Yhdysvaltoihin.

15. kesäkuuta 2008 urheiluvaatevalmistaja Columbia Sportswear julkisti kolmivuotisen sopimuksen, joka tuli voimaan vuoden 2008 Ranskan ympäriajon alkaessa 5. heinäkuuta.

Team Columbian joukkueeseen kuului useita nuoria ajajia, kuten Marcus Burghardt, Mark Cavendish, Edvald Boasson Hagen ja André Greipel. Kokemusta edustivat puolestaan George Hincapie, Kim Kirchen, Marco Pinotti ja Michael Rogers. Kirchen voitti La Flèche Wallonne -klassikon vuonna 2008. Kausi 2008 oli muutenkin Team Columbialle erittäin menestyksekäs. Joukkue otti kauden aikana yhteensä 85 voittoa, enemmän kuin yksikään toinen ammattilaistalli.[3] Myös seuraavalla kaudella Columbia saavutti eniten voittoja, kaikkiaan 86. Näihin kuuluivat muun muassa Milano – San Remo (Mark Cavendish) ja yhteensä 17 etappivoittoa kolmessa suuressa ympäriajossa.[4] Vuonna 2010 talli saavutti kaikkiaan 64 voittoa 16 kuljettajalla. Lisäksi Peter Velits sijoittui kolmanneksi Espanjan ympäriajossa. Velonews Magazine valitsi joukkueen toisena vuonna peräkkäin vuoden talliksi.[5] Myös viimeiseksi jääneellä kaudellaan 2011 HTC menestyi hyvin. Tony Martin voitti Pariisi–Nizza-ajon ja Matthew Goss Milano – San Remon. Mark Cavendish voitti viisi etappia ja pistekilpailun Ranskan ympäriajossa.[6]