Tavda

Tavda (ven. Тавда́) on Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva joki. Se on Toboljoen vasen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Sverdlovskin ja Tjumenin alueilla pohjoisen Uralvuoriston itäpuolella taigalla.[2][lower-alpha 3]

Tavda
ven. Тавда
Alkulähde Lozvan ja Sosvan yhtymä
59°32′59″N, 62°20′4″E [lower-alpha 1]
Laskupaikka Tobol
57°47′56″N, 67°15′27″E
Maat Venäjä
Pituus 719 [1][2] km
Alkulähteen korkeus 56 [lower-alpha 2] m
Virtaama 410 [2] m³/s
Valuma-alue 88100 [1][2] km²

Maantietoa

Pääuoma

Tavdan lähteinä ovat joet Lozva ja Sosva, jotka virtaavat alas Uralvuorten pohjoisosien itäisiä rinteitä. Tavda virtaa leveässä laaksossa Länsi-Siperian alangolla[3] ensin koilliseen, sitten kohti kaakkoa ja alajuoksullaan itään [4]. Joet Lozva ja Sosva voitaisiin tulkita pääuoman sivujoiksi tai pääuoman yläjuoksuiksi, jolloin joen pituus lähes kaksinkertaistuisi. Tässä esityksessä on kuitenkin noudatettu venäläistä esitystpaa, missä sillä on kaksi erikseen käsiteltävää latvahaaraa. Joki virtaa siksi vain 719 kilometriä kunnes se yhtyy Bachelinossa (ven. Бачелино) Toboljokeen 116 kilometriä [1] ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Yhtymäkohdassa maaston korkeus on 38 metriä merenpinnan yläpuolella [lower-alpha 4]. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki. Tavda on liikennöintikelpoinen. Sen yläjuoksulla sijaitsee nelman kutualue.[1][2][5]

Joen pääuoma virtaa vaihtelevien maisemien läpi. Latvahaarat laskevat puutonta vuoristomaisemaan alas taigan alueelle, josta osa taigaa on joen yläjuoksulla raivattu peltomaaksi. Joki sivuaa keski- ja alajuoksulla Länsi-Siperian soistuneita alanko- ja metsävaltaisia alueita. Kun joki lähestyy Toboljoen yhtymäkohtaa, alkaa se voimakkaasti mutkittelemaan ja sen esihistoriallisia uoman osia eli makkarajärviä löytyy joen tulvalaaksosta paikoin useitakin rinnakkain. Joen alajuoksun varrella sijaitsee Tavdan kaupunki sekä Taboryn ja Nižnjaja Tavdan piirikeskukset. Pelymjoen yhtymäkohdassa sijaitsee Pelymin kylä, joka on historiansa aikaisemmassa vaiheessa ollut kaupunki.[5]

  • Jokiliikenne on käyttänyt matalia yhteysaluksia (kuvassa Zarya-205R).
    Jokiliikenne on käyttänyt matalia yhteysaluksia (kuvassa Zarya-205R).
  • Sosva-sivujoki on Uralvuoristossa varsin jyrkkärantainen joki. Kuvattu 1890-luvulla.
    Sosva-sivujoki on Uralvuoristossa varsin jyrkkärantainen joki. Kuvattu 1890-luvulla.

Sivujoet

Tavda ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 88 100 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen [1], joka on 3,0 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Tavda sivujoet ja latvahaarat (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Tavdaan
(km suusta)		 nimi nimi
(ven. )		 pituus
(km)		 valuma-alue
(km²)		 lähde
21TšambairЧамбаир481781
27nimetön191
42KalymkaКалымка443271
47nimetön311
71LabutaЛабута193501
91nimetön131
111nimetön121
131BerezovkaБерезовка261
141NižnjajaНижняя271
167MijassyМияссы141
204BilkinkaБилькинка141
215DesjatkaДесятка141
220DuhovkaДуховка111
222KarabaškaКарабашка14627901
231KaratunkaКаратунка283171
238AzankaАзанка407241
272OšmarkaОшмарка (Большая Ошмарка)241
309PavjaПавья241
325Bolšaja JemeljaševkaБольшая Емельяшевка9312801
338IksaИкса (Большая Икса)12917101
352SorjankaСорьянка261
369TaborinkaТаборинка13713901
385VoljaВолья111
398VoltšimjaВолчимья12912401
409EhtalkaЭхталька141
423Bolšaja KyljaБольшая Кылья452941
429SyndaljaСындалья111
440TšernajaЧерная21835001
448TangupkaТангупка131
457JemnajaЕмная674901
469SuljaСулья603021
470KyrtymjaКыртымья698351
480UšjaУшья211
510OtymjaОтымья261
516TšišjaЧишья466041
535AnepАнеп10815301
545ArjaАрья251
602PelymПелым (Большой Пелым)707152001
612VorjaВорья171
650VagilВагиль11738301
694LintovkaЛинтовка844501
719LozvaЛозьва637 *178001
719SosvaСо́сьва635 *247002

Lähteet: 1 = [1], 2 = artikkeli Sosva, * = venäläiset ajattelevat näitä latvahaaroina

Vuodenajat ja virtaamat

Joki sijaitsee mannermaisen ilmaston alueella, mutta siellä sataa eteläiseen Uralvuoristoon nähden enemmän. Aluetta luonnehtivat kylmät lumiset talvet ja lämpöiset sateiset kesät. Atlanttinen kostea ilmasto saavuttaa toisinaan Keski-Uralin ja sateita saadaan tuulen ylitettyä matalan Ural-jakson. Myös Pohjoiselta jäämereltä saapuu kesäisin sateita, mutta kaakosta tulevat korkeapaineet lukitsevat alueelle kuivia hellejaksoja kesäisin ja kuivia pakkasjaksoja talvisin. Joki jäätyy marraskuun alussa ja sen jäät lähtevät huhtikuun lopussa. Joen virtaus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan ja keväisin saadaan aina tulvia, kun alueen lumet sulavat. Joen vedenpinnan korkeus voi vuodenaikojen mukaan vaihdella kuusi metriä. Joella on keskijuoksulla 237 kilometrin päässä joen suusta virtaamien mittauspaikka, missä joen keskivirtaamaksi (MQ) on mitattu keskimäärin 462 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 3 250 m³/s ja keskialivirtaamaksi ( MNQ) 11,4 m³/s.[2][5][6]

Huomautukset
  1. Koordinaatit otettu venäjänkielisen wikipedian Тавда (река)-artikkelin tietolaatikosta!
  2. Lähdekorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tawda (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!
  3. Määritelmä on otettu venäjänkielisen wikipedian Тавда (река)-artikkelista.
  4. Laskukorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tawda (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!

    Lähteet
    1. Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Тавда (venäjäksi), viitattu 26.8.2018
    2. Тавда (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 26.8.2018
    3. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 163. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
    4. Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
    5. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 164. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
    6. Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.8.2018). (englanniksi)
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.