Tauno Valkama

Tauno Valkama (8. lokakuuta 192311. tammikuuta 2001 Lempäälä)[1] oli suomalainen vammaisurheilija, joka toi ensimmäisen paralympiamitalin Suomeen Rooman paralympialaisista 1960.[1]

Urheilu-ura

Valkama edusti Suomea kolmissa paralympialaisissa.[1]

Rooman kisat olivat ensimmäiset viralliset paralympialaiset. Suomesta kisoihin osallistui kolme urheilijaa: Tauno Valkama, jurvalainen Niilo Riihiluoma ja töysäläinen Matti Hakojärvi.

Valkama voitti kultaa 50 metrin vapaauinnin selkäydinvammaisten luokassa.[1] Sen lisäksi hän osallistui Rooman kisoissa viisiotteluun, keihäänheittoon (sekä tarkkuus- että pituusheittoon), jousiammuntaan.[1]

Valkama osallistui Lansi-Saksan Heidelbergissä 1972 järjestettyihin paralympialaisiin.[1] Kanadan Torontossa 1976 paralympialaisissa hän saavutti hopeaa jousiammunnan joukkuekilpailusta yhdessä Hugo Illin ja Veikko Puputin kanssa.[1]

Siviiliura

Valkama joutui täysi-ikäistyttyään rintamalle jatkosotaan. Vuonna 1943 hän sai Karjalassa selkärankaansa kranaatinsirpaleen, josta hänelle tuli selkäydinvamman.[1]

Sotainvalidien kuntoutuskeskuksessa Kaunialassa Valkama kouluttautui radioasentajaksi. Hän työskenteli Lempäälässä radiohuoltajana, kunnes uudempaa teknologiaa edustavat transistoriradiot syrjäyttivät Valkamalle tutut putkiradiot 1960-luvun kuluessa.[1]

Lähteet

  1. Lauri Jaakkola: Tauno Valkama – Ensimmäinen paralympiamitalisti paralympia.fi. Viitattu 10.10.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.