Tauno Pyökäri
Tauno Olavi Pyökäri (12. joulukuuta 1908 Viipuri[1] – 11. lokakuuta 1995 Espoo[2]) oli tekniikan tutkija. Hän oli vuosina 1949–1972 Teknillisen korkeakoulun sähkökoneopin professori.[3]
Henkilöhistoria
Tauno Pyökarin vanhemmat olivat postiljooni Anton Pyökäri ja Vilhelmiina Metso ja puoliso vuodesta 1936 Maija Kaseva. Ennen tekniikan opintojaan Pyökäri kävi viisi luokkaa lyseota.[1] Insinööriksi hän valmistui 1932, diplomi-insinööriksi 1937 ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1949. Ennen professoriksi nimitystä hän oli Teknillisen korkeakoulun sähkömittaustekniikan erikoisopettaja 1943–1945 ja Imatran voima Oy:n apulaiskäyttöinsinööri 1937–1945, Asean konstruktorina hän työskenteli 1945–1949.[4] Posti- ja lennätinhallituksen laboratorion esimies Pyökäri oli 1936–1937, Helsingin teollisuuskoulun tuntiopettaja 1938 ja Teknillisen korkeakoulun assistentti 1932–1934.[1]
Julkaisuja
- Sähkömittaustekniikan luennot, 1944
- Sylinterivaipan muotoisella pyörrevirtaroottorilla varustetun sulkunapamoottorin teoria ja mitoittaminen, 1949, väitöskirja
- Sähkökoneet: 1. osa, 1951
- Sähkökoneet: 2–3, 1952
- Sähkökoneet. 1–2, Laboratoriotyöt, 1953
- Radiotekniikka. 1, Laboratoriotyöt, 1958
- Muuntajan taloudellinen valinta, 1961, Tauno Pyökäri, L. Chr. Bärlund
- Sähkötekniikka, 1968, Tauno Pyökäri, Tapani Jokinen (Tiedon portaat, osa 5, ss. 129–164)
- Sähkökoneoppi, Sininen kirja 1971
- Tuotekehittely: yleiset perusteet, menettelytavat ja apukeinot, 1974
Lähteet
- Fraser, Ole (toim.): Suomen Sähköinsinööriliitto r.y. Matrikkeli. Finlands Elektroingenjörsförbund r.f. Matrikel 1926–1951, s. 213. Helsinki: Suomen Sähköinsinööriliitto, 1951.
- Nuorteva, Kristiina: Kuolleita: Emeritus professori Tauno Pyökäri Sähköteekkareiden tarkka opettaja Helsingin Sanomat. 22.10.1995. Viitattu 27.3.2018.
- Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 15
- Kuka kukin on 1954