Tauno Majuri

Tauno Majuri
	; Tauno Majuri selostamassa Petroskoin valtausparaatia Yleisradiolle vuonna 1941.
Henkilötiedot
Koko nimi	Tauno Vilho Henrik Majuri
Syntynyt	31. lokakuuta 1907; Viipuri
Kuollut	17. lokakuuta 1980 (72 vuotta); Helsinki
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	Kaisu Leppänen (1937–1943)
Näyttelijä
Aktiivisena	1934–1965
Merkittävät roolit	”komisario Vilho Airisto”; (Helsingin kuuluisin liikemies); ”Yrjö Jakoila”; (Aktivistit);
Aiheesta muualla
	IMDb
	Elonet
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Tauno Vilho Henrik Majuri (31. lokakuuta 1907 Viipuri – 17. lokakuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Majuri oli entinen aktiiviupseeri ja toimi vuodesta 1938 alkaen miehekkäiden sankariosien esittäjänä Suomi-Filmin elokuvissa.

Majuri palveli Suomen puolustusvoimissa 1925–1933. Hän siirtyi siviiliin luutnanttina, ja toisen maailmansodan aikana hänet ylennettiin kapteeniksi. Erottuaan armeijasta Majuri työskenteli sanomalehtimiehenä, Yleisradion reportterina ja Suomen Miekkailuliiton sihteerinä. Lisäksi hän opetti miekkailua Viipurin Musiikkiopistossa.

Majuri tutustui Regina ja Rakel Linnanheimoon 1930-luvulla ja heidän kauttaan tapasi Fazerin kahvilassa elokuvaohjaaja Valentin Vaalan. Tämä valitsi hänet heti elokuvansa Helsingin kuuluisin liikemies (1934) sankarirooliin. Pitkän ja kookasrakenteisen Majurin varsinainen elokuvaura lähti käyntiin vuonna 1938, kun hän teki sankariosat Suomi-Filmin elokuvissa Poikamiesten holhokki ja Aktivistit. Majuri kuului yhtiön vakituisiin näyttelijöihin vuosina 1940–1946. Tällöin hän teki miespääosat useissa Vaalan ohjaamissa komedioissa vastanäyttelijänään Lea Joutseno.

Majuri siirtyi freelanceriksi vuonna 1946, ja vuosisadan puoliväliä kohti hänen roolinsa alkoivat vähitellen pienentyä. Elokuvauran hiipuessa 1960-luvulla Majuri toimi perustamansa Kiinteistösiivous Oy:n toimitusjohtajana. Hän siirtyi eläkkeelle 65-vuotiaana vuonna 1972. Siivousyrityksen toiminta loppui vuonna 1975.

Tauno Majurin ensimmäinen aviopuoliso oli näyttelijä Kaisu Leppänen, jonka jälkeen hän avioitui pitkäaikaisen vaimonsa Elman kanssa.

Filmografia

Vuosi	Elokuva	Rooli
1934	Helsingin kuuluisin liikemies	komisario Vilho Airisto
1935	Roinilan talossa	tuomari
1937	Kuriton sukupolvi	mies poikamiesasunnossa
1938	Poikamiesten holhokki	lähetystöneuvos Mauri Teräs
1938	Jääkärin morsian	päivystävä upseeri
1939	Vihtori ja Klaara	Klasu Tullari
	Aktivistit	luutnantti Yrjö Jakola kenraali Danilovin adjutantti
	Vihreä kulta	Kristinen kavaljeeri Wienissä
1940	Kyökin puolella	Ari Karma
1940	Poikani pääkonsuli	liikemies Taavi Takkulainen
1941	Morsian yllättää	insinööri Lauri Honkatie
1941	Poretta eli Keisarin uudet pisteet	insinööri Volmari Suurmetso
1942	Synnin puumerkki	Martti Berg, merikapteeni
1942	Kuollut mies rakastuu	varatuomari Timo Aarma
1943	Neiti Tuittupää	alilääkäri Tauno Hyrkäs
1943	Tositarkoituksella	tohtori Kaarle Raudanhovi
1944	Herra ja ylhäisyys	don Ramiro, Vistahermosan markiisi
1945	Vuokrasulhanen	johtaja Arvo Rauta
1945	Valkoisen neilikan velho	insinööri Reino Arpia
1946	Synnin jäljet	tohtori Eero Jokimo
1946	Menneisyyden varjo	insinööri Niilo Veirilä

Vuosi	Elokuva	Rooli
1947	Pikajuna pohjoiseen	insinööri Mauno Ismola
1948	Läpi usvan	Erkki Kataja, toinen perämies
1948	Irmeli, seitsentoistavuotias	kemian tohtori Heimo Hallamaa
1949	Pontevat pommaripojat	esitelmätilaisuuden kuuluttaja
1952	Yö on pitkä	Ritan isä, majuri
1952	Rikollinen nainen	tuomari Lauri Isokari
1953	Pekka Puupää kesälaitumilla	päivällisvieras
	Maailman kaunein tyttö	arkkitehti Oksanen
	Kuningas kulkureitten	eversti
	Kasvot kuvastimessa	lääkäri
1954	Rakastin sinua, Hilde	Bengt, ”professori”
	Oi, muistatkos...	insinööri Jaatila, työmaan johtaja
	Kasarmin tytär	kapteeni
1957	Risti ja liekki	ministrantti
	Pikku Ilona ja hänen karitsansa	autonkuljettaja
	Pekka ja Pätkä salapoliiseina	1. liikemies
1959	Patarouva	majuri
1962	Se alkoi omenasta	pääjohtaja
1963	Teerenpeliä	teollisuusneuvos Paitsio
1965	Täällä alkaa seikkailu	professori Ståhlberg, lääkäri

Lähteet

Tauno Majuri Elonetissä.
Nikula, Jaana: Polttava katse – Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat. Helsinki: Like, 2000. ISBN 951-578-795-5.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.