Tauno Aho
Tauno Aukusti Aho (10. heinäkuuta 1914 Hibbing, Minnesota, Yhdysvallat – 1996 Kuortane, Suomi) oli suomalainen harmonikansoittaja ja mestaripelimanni.[1] Häntä pidetään eräänä 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kaksirivisen harmonikan taitajista[2].
Tausta
Aho syntyi Minnesotassa ja oli Kusti Ahon ja Hilja o.s. Mustapään esikoinen. Jo pienenä hän kuuli isänsä ja serkkunsa "Kaarangan Jaakkoon" kaksirivisen soittoa. Hän alkoi soittaa, aluksi isältään salaa, isänsä kaksirivistä jo 5–6-vuotiaana. Perhe muutti Suomeen Taunon käytyä kaksi vuotta koulua. Aluksi lomamatkaksi aiottu matka muuttuikin muuttomatkaksi, ja isä-Kusti lähti yksin takaisin Amerikkaan.[1]
Pelimanni
Aho alkoi soittaa tansseja jo 13–14-vuotiaana, ja rippikoulun jälkeen hän hankki viisirivisenkin. Jatkosodan loppuaikoina Aho osallistui myös viihdytyskiertueille muun muassa yhdessä Viljo Vesterisen kanssa.[1]
Soitettuaan pitkään viisirivistä Ahon kiinnostus takaisin kaksiriviseen elpyi 1950-luvulla.[1]
Palkinnot ja tunnustukset
- Suomen pelimannimestari 1977
- Mestaripelimannin arvonimi 1977
- Valtion taiteilijaeläke 1986[1]
Levytykset
- Sitähä voi inspiroira (Sibelius-Akatemia, 1978)
- Mestaripelimanni (Kuortaneen kulttuurilautakunta, 1985)
Lähteet
- Markku Lepistö: Tauno Aho ja soittotyyli polkan soitossa. Tutkielma Sibelius-Akatemian musiikin kandidaatin tutkintoa varten. Helsinki: Sibelius-Akatemia, 1990. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 31.3.2008). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suuri Musiikkitietosanakirja 2 C-Ha, s. 258-260. Espoo: Weilin + Göös, 1990. ISBN 951-35-4726-4.