Tataarit

Nimi "tataari" käännettiin ensimmäisen kerran kiinalaisen Liu-Song-dynastian (v. 420–479) historiallisessa tekstissä "Sòng Shū" muotoon 大檀 Dàtán sekä 檀檀 Tántán (keskikiinaksi: da^H-dan ja dan-dan). Sillä viitattiin Rouranin kaanikunnan väestöön, jotka olivat polveutuneet proto-mongolialaisesta Donghu-heimosta.[10][11][12][13]

Ensimmäinen tarkka puhtaaksikirjoitus nimestä löytyy muinaisturkkilaisella kielellä kirjoitettuna hallitsijoiden Kül Tiginin ja Bilge Qaghanin monumenteista: 𐰆𐱃𐰔⁚𐱃𐱃𐰺⁚𐰉𐰆𐰑𐰣, Otuz Tatar Bodun ('Kolmekymmentä tataaria -klaani'), 𐱃𐰸𐰔⁚𐱃𐱃𐰺, Tuquz Tatar ('Yhdeksän tataaria'). Nämä viittaavat Mongolian ylängön tataarikonfederaatioon ja todennäköisimmin proto-mongolilaisiin Shiwei-heimoihin.[14][15][16][17]

1200-luvulle tultaessa Tšingis-kaanin sotureita kutsuttiin "tataareiksi". He olivat etnisyydeltään mongoleja ja turkinsukuisia. Kultaisen Ordan aikaan (1242–1502) tataari alkoi vähitellen merkitsemään etenkin kyseisen valtion kiptšakkiväestöä, johon mongolijohto ja muut kansat olivat sulautuneet.[18]

Volgan tataarien uskotaan ainakin osittain polveutuvan juuri Kultaisen ordan tataareista. Krimin tataarien esi-isät eli kumaanit tunnettiin myös tuona aikana tataareina.[19][20]

Volgan tataarit kutsuivat itseään Venäjän keisarikunnan aikaan yleensä enemmän "muslimeiksi", tai alaryhmät omilla nimityksillään. Jotkut myös käyttivät bolgaari-nimeä. Kultaisen ordan aikaan feodaaliylhäisö oli käyttänyt väestöstä kyseistä nimitystä, mutta lopulta myös venäläiset feodaalit ja tsaarin hallinto alkoivat kutsua heitä tataareiksi. On oletettu, että juurikin venäläisten käyttämänä termistä muodostui omanlainen haukkumanimitys, jolla heidät yhdistettiin "Venäjän valtion vanhoihin vihollisiin", eli mongoleihin, ja etenkin Tšingis-kaanin sotureihin. Yksittäisten tataarien haastattelujen perusteella he tunsivat alemmuuden tunnetta seurauksena ja täten välttivät nimitystä.[21][19][8]

Krimin tataarit myöskin tunnettiin tataareina Venäjän keisarikunnassa. 1900-luvulla vaikuttaneet krimiläiset historioitsijat kuten Halil İnalcık ja İlber Ortaylı välttivät volgalaisten tavoin termiä kokien sen luoden yhteyden mongolien tataarikonfederaatioon. He tunnistivat kansansa "krimiläisinä" tai "kumaaneina", viitaten ennen mongoli-invaasiota Pontiselle arolle asettuneisiin kumaani-kiptšakki -heimoihin.[22][23][24]

Sekaannusta loi myös se, että Venäjän keisarikunnassa lähes kaikkia muitakin maan turkkilaisia kansoja alettiin kutsua "tataareiksi". Esimerkkinä tästä muun muassa azerit, jotka tunnettiin "Kaukasian tataareina". Nämä kansat eivät yleensä nimeä enää käytä.[8][25][26][27]

Neuvostoliiton aikaan tataarinimitys lopulta jäi etenkin Volgan- ja Krimin tataareille. Kolmanneksi suurin ryhmä sipiirit tunnetaan myös Siperian tataareina. Kuitenkin vielä vuoden 1926 väestölaskennassa eri heimoja tunnistautui omilla nimillään; volgalaisista esimerkiksi misäärit ja teptjaarit.[7][27][28]

"Tataari" ei lopulta tiettävästi ole kuitenkaan alun perin pelkkä eksonyymi. Kultaisen ordan polovtsi-kiptšakkien sanotaan kutsuneen itseänsä tataareiksi.[29]

Krimin tataarien etnogeneesi alkoi kun Krimille 1000-luvulla ilmestyneet kumaanit yhdistyi sen muihin kansoihin. Näihin lukeutuu muun muassa kreikkalaiset, italialaiset, armenialaiset, gootit, ja sarmaanit. 1400-luvun loppuun mennessä oli paljolti muotoutunut perusta itsenäiselle etniselle ryhmälle; islamin usko, ja kiptšak-kumaanilainen kieli.[30][31][32]

Volgan tataarit muodostaa eri alaryhmät, ja täten myös tosistaan poikkeavia ryhmäkohtaisia vaikutteita on havaittavissa. Yleisesti kuitenkin kahdeksi pääteoriaksi lasketaan enemmistön heistä polveutuvan joko Kultaisen ordan tataareista, eli lähinnä kiptšakeista, ja toisen mukaan seudun aikaisemmasta väestöstä, bolgaareista. Jotkut kokevat näiden molempien ottaneen osaa heidän muodostumiseen. Etnogeneesi kazanilaisilla ja misääreillä tapahtui lopulta Kultaisen ordan jälkeen muodostuneiden Kazanin- ja Qasimin kaanikuntien aikaan 1400-1600 -lukujen välillä.[33][34][35][36][7]

Krimiläisten esi-isät kuuluivat myös Kultaiseen ordaan ennen kuin perustivat Krimin kaanikunnan. Tataari-termi juontaakin juurensa ordan aikakaudelle. Sittemmin, heidät erotetaan usein niin, että Volgan tataarit tunnetaan yksinkertaisesti tataareina, ja krimiläiset juurikin "Krimin tataareina", tai "krimiläisinä".[37][7][38]

Molemmat krimintataari ja (Volgan) tataari luetellaan turkkilaisten kielten luoteishaaraan, eli kiptšakkilaisiin kieliin. Krimiläisten kieli kuuluu sen kiptšak-kumaani -alaryhmään, ja tataari kiptšak-bolgaarin alaryhmään. Krimintataarin lähimmät sukukielet ovat kumykki, karatšai-balkaari ja karaiimi. Volgan tataarin puolestaan baškiiri, sekä niin sanottu vanha tataari, eli türki, jota käytettiin kirjakielenä 1900-luvun alkuun saakka Volgan- ja Uralin alueella.[39][40][41]

Venäjän keisarikunnan aikaan oli myös muita turkkilaisia kansoja jotka oltiin nimetty "tataareiksi", mutta he eivät pääsääntöisesti kyseistä nimeä nykypäivänä käytä. Näihin kuului muun muassa nogaitataarit (nogait), altaintataarit (altailaiset), sekä Kaukasian tataarit / vuoristolaistataarit (azerit, karatšait ja balkaarit).[48]