Tarsus çatalburun

Turkinseisoja (Tarsus Çatalburun) on turkkilainen koirarotu. Vuonna 2003 Domestic Animal Diversity Information System raportoi sen olevan uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon.[1]

Turkinseisoja
Avaintiedot
Alkuperämaa  Turkki
Määrä Suomessa ei yhtään,
Turkissa uhanalainen
Rodun syntyaika tuntematon
Alkuperäinen käyttö metsästyskoira
Nykyinen käyttö peltopyyn metsästys
Muita nimityksiä Tarsus Çatalburun, Tarsus Çatalburun Kopegi, Tarsus Çatalburun Av Kopegi, Çatalburun, Turkish Pointer, Turk Pointer, Tarsus Pointer, Tarsus-Mersin Pointer, Turkish Fork-Nosed Pointer, Turkish Split-Nosed Pointer, Turkish Çatalburun Pointer, Çatalburun Pointer, Pointer de Turquía
FCI-luokitus ei FCI-rotu
Ulkonäkö
Paino 20–25 kg
Säkäkorkeus 50 cm
Väritys maksanruskea ja kirjava

Ulkomuoto

Turkinseisojan silmiinpistävin ominaisuus on harvinainen kahtiajakautunut kirsu, joka löytyy myös navarranseisojalta ja andientiikerikoiralta. Rodun turkinkielinen nimi Çatalburun tarkoittaakin "haarukkanenää".

Turkinseisoja on lyhytkarvainen, maatiaistyyppinen ja voimakasrakenteinen. Sen nopeus ja ketteryys tekevät siitä hyvän metsästyskoiran. Kirsu on useimmiten kostea kaudesta riippumatta ja korvat ovat pitkät, suuret ja riippuvat. Posket ovat vahvat ja purenta leikkaava. Karvapeite on joko maksanruskea tai monivärinen. Häntä on erittäin lyhyt. Paino on 20–25 kg ja säkäkorkeus 50 cm.

Luonne ja käyttäytyminen

Turkinseisoja on ennen kaikkea itsenäinen metsästyskoira eikä se yleensä sovellu pelkäksi seurakoiraksi. Siinä missä se on isäntäänsä kohtaan tottelevainen ja uskollinen, se ei tule toimeen vieraiden lasten eikä muiden koirien kanssa. Jos sen sosiaalistaa hyvin varhaisesta iästä lähtien, siitä saa kuitenkin erittäin hyvän perhekoiran. Sen hajuaisti on hyvin kehittynyt ja se pystyy metsästämään peltopyitä myös vaikeakulkuisilla alueilla. Ollessaan lähellä riistaa se viestittää siitä metsästäjälle hidastamalla liikkeitään.

Alkuperä

Turkinseisojalle jalostettiin kahtiajakautunut nenä sukusiitoksen avulla, koska "kaksoisnenän" uskottiin parantavan koiran hajuaistia ja täten myös metsästysominaisuuksia. Rotua tavataan vain Etelä-Turkin Tarsus-Mersin-alueella, minkä ylängöillä sitä käytetään riistan metsästykseen. Vuosina 2001–2002 alueen yläasteikäiset opiskelijat tekivät siitä tutkimuksen, mutta muita tutkimuksia siitä ei ole. Turkin ulkopuolella se on lähes tuntematon, mutta siitä on lyhyt maininta Koiramme-lehden Domestic Animal Diversity Information System -tietokantaa käsittelevässä artikkelissa.

Hoito

Sileä karvapeite on helppohoitoinen ja pestään vain tarpeen vaatiessa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Turkkilaisia turkinseisojia

Lisää turkkilaisia turkinseisojia

Tarsuksen metsästysklubin koirankoulutusvideo

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.