Tarponi

Tarponi (Megalops atlanticus) eli tarpoonilähde? on hieman yli kahden metrin pituiseksi kasvava petokala. Suurimpien tiedetään painaneen n. 160 kg.

Tarponi
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Ylälahko: Elopomorpha
Lahko: Tarponikalat Elopiformes
Heimo: Tarponit Megalopidae
Suku: Megalops
Laji: atlanticus
Kaksiosainen nimi

Megalops atlanticus
Valeciennes, 1847
Katso myös

  Tarponi Wikispeciesissä
  Tarponi Commonsissa

Ulkonäkö

Tarponin suomut ovat suuret ja hopeanhohtoiset. Ruumis on sivuilta litistynyt ja selkäevän takakärki on pidentynyt siimamaiseksi.

Levinneisyys

Tarponia tavataan Atlantissa Pohjois- ja Länsi-Afrikan sekä Pohjois- Etelä-Amerikan rannikkovesillä lauhkealle vyöhykkeelle asti. Sitä tavataan myös Meksikonlahden saarten lähistöllä. Yleensä se oleskelee noin 30 metrin syvyydessä.

Ravinto

Tarponin ruokavalioon kuuluu erilaisia kaloja ja äyriäisiä.

Lisääntyminen

Tarponinaaras tuottaa kerralla jopa 12 miljoonaa mätimunaa, jotka sirotellaan ulapalle. Poikaset hakeutuvat suojaisiin jokisuistoihin ja mangrovemetsiin kehittymään. Poikaset varttuvat hitaasti; ne käyvät läpi 11 kasvuvaihetta ennen aikuistumista ja tarponi saavuttaakin sukukypsyyden vasta 6-7 vuoden iässä, jolloin ne ovat noin metrin pituisia. Vastakuoriutuneita poikasia kutsutaan leptocephaluksiksi samoin kuin ankeriaiden poikasia vaikka niillä ei ole minkäänlaisia sukulaisuussuhteita.

Kalastus

Tarponi on esiintymisalueellaan hyvin suosittu urheilukalastuksen kohde, sillä se on voimakas kala joka taistelee aggressiivisesti päästäkseen koukusta. Tarponia kutsutaan paikoin myös hopeakuninkaaksi. Vaikka tarponi on kookas petokala, se ei tiettävästi ole ihmiselle vaarallinen.

Lähteet
  • Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1839. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  • Sean Morey: Tarpon. Florida Museum of Natural History (englanniksi)

Viitteet
  1. Adams, A., Guindon, K., Horodysky, A., MacDonald, T., McBride, R., Shenker, J. & Ward, R.: Megalops atlanticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.08.2013. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.