Tarpianjoki

Tarpianjoki, joskus myös Viialanjoki[1], on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva joki Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä Suomessa.

Tarpianjoki
Tarpianjoki Akaan Mellolassa.
Tarpianjoki Akaan Mellolassa.
Laskupaikka Vanajavesi
Pituus 65 km
Valuma-alue 773,92 km²

Tarpianjoen pääuoma alkaa Tammelan ylängön luoteisosan valuma-alueelta Hämeenlinnasta, josta se laskee Akaan Kylmäkosken kautta Urjalan alueelle. Sieltä se edelleen jatkaa matkaansa Akaan Kylmäkoskelle Jalantijärveen, jonka kautta laskee Vanajaveteen Akaan Viialassa.[2]

Pääuomaan laskee Lumijoki Kylmäkoskella ja Honkolanjoki Urjalassa.[3][4]

Tarpianjoki kulkee Kallin,- Lintumaan,- Jalantijärven[2] ja useiden kuivattujen järvien halki.

Se kulkee myös suurimman osan matkaansa peltoaukeiden halki[2] ja on niiltä osin ruopattu.

Valuma-alue

Tarpianjoen valuma-alue (35.28) jakautuu yhdeksään osavaluma-alueseen, joiden yhteispinta-ala on 773,92 km²[3]:[5]

Pääuoma

Pääuoman varrella sijaitsevia Tarpianjoen valuma-alueen osa-alueita ovat Tarpianjoen alaosan alue (35.281), Tarpiajoen keskiosan alue (35.282), Jokikulman alue (35.283), Tampinkosken alue (35.284) ja ylimpänä Tarpianjoen yläosan valuma-alue (35.285).[4][5]

Tarpianjoen alaosan alueen (35.281) suurin järvi on Jalanti Kylmäkoskella.[6]

Tarpiajoen keskiosan alue (35.282) Kylmäkosken ja Urjalan välillä on lähes järvetön. Sen alueella on vain yksi lampi.[7]

Jokikulman alue (35.283) Urjalassa on samoin lähes järvetön. Sen alueella on vain kaksi lampea.[8]

Tampinkosken alueella (35.284) osittain Urjalassa ja osittain Kalvolassa Hämeenlinnassa Tammelan ylängön luoteisreunalla on useita melko isoja järviä. Näistä suurimpia ovat Lintumaanjärvi Kalvolassa Hämeenlinnassa, Kallijärvi ja Kokkijärvi Kalvolassa Hämeenlinnassa osaksi Urjalan puolella sekä Tyvijärvi, Ahlajärvi ja Iso-Salanti Kalvolassa Hämeenlinnassa.[9]

Tarpianjoen yläosan valuma-alueella (35.285) pääosin Kalvolassa Hämeenlinnassa ja pienemmälltä osin Urjalassa ja Tammelassa on pari melko isoa ja yksi keskikokoinen järvi sekä joukko pienempiä järviä ja lampia. Suurimpia järviä valuma-alueella ovat Kotkajärvi Kalvolassa Hämeenlinnassa, Uurtaanjärvi Hämeenlinnan ja Urjalan rajalla ja Hietajärvi Tammelassa lähellä Hämeenlinnan rajaa.[4][10]

Lumijoen valuma-alue

Lumijoen valuma-alueella (35.289) Jalantijärven yläpuolella entisen Kylmäkosken kunnan alueella Tarpianjokeen laskevat Lumijokea pitkin Lumijärvi ja Laadunjärvi Akaasta, Soilujärvi Akaan ja Vesilahden rajalta, Kikurinjärvi Urjalasta ja Ameenjärvi ja Pynnänjärvi Vesilahden ja Urjalan rajalta.lähellä Hämeenlinnan rajaa.[4][11]

Ruta- Korte- ja Nuutajärven muodostama valuma-alue

Tähän valuma-alueeseen kuuluvat Tarpianjoen valuma-alueen osa-alueista Kortejärven-Rutajärven alue (35.286), Nuutajoen valuma-alue (35.287) ja Kolkanjoen-Kokonjoen valua-alue (35.288).[5] Tämän Valuma-alueen ja vesireitin keskusjärviä ovat Kortejärvi, Rutajärvi ja Nuutajärvi Urjalassa.

Kortejärven-Rutajärven alueella (35.286) Urjalassa on kaksi isoa järveä: Kortejärvi ja Rutajärvi. Muista järvistä ja lammista suurin on Pohjastenjärvi.[12]

Pääosin Urjalassa ja pieneltä osin Forssassa sijaitsevan, Urjalan Rutajärveen etelästä laskevan Nuutajoen valuma-alueen (35.287) suurin järvi on Nuutajärvi Urjalassa. Reitin latvajärviä ovat Nuutajärveen etelästä laskevat Särkijärvi ja Matkunjärvi Urjalan ja Forssan rajalla ja Kivijärvi Urjalassa. Lännestä Nuutajärveen laskevista järvistä suurimmat ovat Valajärvi sekä Iso ja Vähä Mustajärvi Urjalassa.[4][13]

Kolkanjoen-Kokonjoen valuma-alueelta (35.288) Rutajärveen laskee idästä Urjalan ja Forssan rajalta Kokonjärvi, johon laskevat edelleen Lahmajärvi Urjalasta ja Hirsjärvi Urjalan ja Tammelan rajalta. Lisäksi on samalla suunnalla muutamia pienempiä lampia ja järviä.[4][14]

Muuta

Joen pääuoman ylittää kymmenen maantiesiltaa, joiden lisäksi on useita yksityisiä siltoja.[2]

Lähteet
  1. WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 245, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  2. Maastokartta 1:50 000. M411 Kalvola. Maanmittauslaitos, 2013. ISBN 978-951-48-9869-3.
  3. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 61. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  4. Karttalinkki Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.9.2015.
  5. Tarpianjoen valuma-alue (35.28) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  6. Tarpianjoen alaosan alue (35.281) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  7. Tarpianjoen keskiosan alue (35.282) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  8. Jokikulman alue (35.283) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  9. Tampinkosken alueella (35.284) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  10. Tarpianjoen yläosan valuma-alue (35.285) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  11. Lumijoen valuma-alue (35.289) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  12. Kortejärven - Rutajärven alue (35.286) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  13. Nuutajoen valuma-alue (35.287) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.
  14. Kolkanjoen - Kokonjoen valuma-alue (35.288) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.9.2015.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.