Tarja-Tuulikki Tarsala
Tarja-Tuulikki Tarsala-Salmi (4. syyskuuta 1937 Helsinki – 9. toukokuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.
| Tarja-Tuulikki Tarsala | |
|---|---|
 Tarja-Tuulikki Tarsala ja Ere Kokkonen elokuussa 1964. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Tarja-Tuulikki Tarsala-Salmi |
| Syntynyt | 4. syyskuuta 1937 Helsinki |
| Kuollut | 9. toukokuuta 2007 (69 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
Ere Kokkonen Sauli Salmi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Ura
Tarsala aloitti Yleisradion televisioteatterissa vuonna 1963 heti valmistuttuaan Suomen Teatterikoulusta. Viimeisenä vuotenaan televisioteatterissa valmistui Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia, joka esitettiin televisiossa neliosaisena sarjana. Naispääroolia veritekoon ajautuvan pientilallisen emäntänä pidetään yhä yleisesti Tarsalan merkittävimpänä suorituksena.
Tarsalan elokuvaura jatkui 1960-luvulta aina 2000-luvulle. Hän näytteli muutamassa Uuno Turhapuro- ja Vääpeli Körmy -elokuvassa. Tarsalan viimeisiin kuuluivat roolit elokuvissa Bad Luck Love, josta hän voitti parhaan naissivuosan Jussi-palkinnon, Populäärimusiikkia Vittulajänkältä, Suden vuosi ja Miehen Työ.
Teatterissa Tarsala esiintyi aktiivisesti 1980-luvulta lähtien, kun hän lopetti 1970-luvun lopulla teatterikoulun opettajana. Hän toimi tämän jälkeen freelancer-näyttelijänä ja -ohjaajana ja vieraili muun muassa Intimiteatterissa, Lilla Teaternissa ja Lahden kaupunginteatterissa.
Hän oli mukana Stidit-lauluyhtyeessä yhdessä Liisamaija Laaksosen ja Iris-Lilja Lassilan kanssa. Yhtyeen tunnetuin kappale on ”Pienenä tyttönä” vuodelta 1969.
Tarsalan ensimmäinen aviopuoliso oli ohjaaja Ere Kokkonen (1960–1970), ja vuodesta 1973 lähtien hän oli naimisissa toimittaja Sauli Salmen kanssa.[1]
Tarsala palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1998.[2]
Filmografia
- Millipilleri (1966) (poisleikattu rooli)
- Paha kulkee (1966)
- Pähkähullu Suomi (1967)
- Rottasota (1968)
- Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (1969)
- Kahdeksan surmanluotia (1972)
- Hiekkakuningas (1972)
- Rautatie (1973)
- Yön sylissä (1977)
- Syksyllä kaikki on toisin (1978)
- Ihmemies (1979)
- Hei kliffaa hei (1985)
- Uuno Turhapuro – kaksoisagentti (1987)
- Robotti von Rosenbergin tutkimukset (1987)
- Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990)
- Kauhun millimetrit (1992)
- Back to the USSR – takaisin Ryssiin (1992)
- Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma (1995)
- Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava (1997)
- Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998)
- Sotamies Jokisen vihkiloma (1999)
- Bad Luck Love (2000)
- Hurmaava joukkoitsemurha (2000)
- Aita (2001)
- Mosku – lajinsa viimeinen (2003)
- Uuno Turhapuro – This Is My Life (2004)
- Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (2004)
- Suden vuosi (2007)
- Miehen työ (2007)
Lähteet
- Tarja-Tuulikki Tarsala. Suomalaisen elokuvan festivaali. 11.04.2007. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 18.6.2022.
Viitteet
- Tarja-Tuulikki Tarsala Elonetissä.
- Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 25.6.2021.
Aiheesta muualla
- Tarja-Tuulikki Tarsalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Tarja-Tuulikki Tarsala Internet Movie Databasessa. (englanniksi)