Tarik ibn Zijad

Arabilähteiden mukaan Tarik oli taustaltaan berberi ja Tangerin kuvernööri. Hän oli syntynyt vuoden 670 tienoilla. Aikalaislähteistä hänet mainitsee vain "Vuoden 754 kronikka"[1], jonka kirjoittaja on ilmeisesti Toledossa asunut ja arabien palveluksessa toiminut korkea kirkonmies, mahdollisesti piispa.[2] Kronikka ei sekään ole aito aikalaislähde, sillä se on säilynyt vain 1100-luvulta peräisin olevana käsikirjoituksena.[3]

On pidetty mahdollisena, että Tarikissa olisi yhdistynyt kahta henkilöä koskevat tiedot (Tarik ibn Amr ja Tarik ibn Zijad). On myös esitetty, että Tarik ei olisi lainkaan nimi vaan partisiippimuoto verbistä "taraqa", joka muun muassa tarkoittaa valloittamista. Eräs mahdollisuus on, että nimi tulee Gibraltarista, joka taas olisi arabialainen muunnos latinankielisestä nimestä "altus" eli korkea, jolloin nimen alkuun olisi lisätty aramean tai puunin korkeaa tarkoittava sana GBR (arabiaksi KBR eli kabir).[4]

Vuoden 754 kronikka kertoo, että Roderik oli senaatin yllytyksestä kaapannut vallan vuonna 710. Seuraavana vuonna hän lähti armeijansa kanssa kukistamaan arabeja ja berbereitä, jotka olivat "kauan" hävittäneet eteläistä Espanjaa Musan lähettäminä ja Tarikin komennuksessa. Roderik kohtasi vuonna 712 Tarikin joukot "Transduktiinien vuorilla", joilla arvellaan sijainneen lähellä nykyistä Medina-Sidoniaa.[1][2] Taistelussa Tarik kukisti Roderikin armeijan, joka oli seurannut häntä "vilpillisesti" ja "kilpaillen kuninkuudesta". Roderik sai itse surmansa.[1] Vuoden 754 kronikan mukaan armeijan lähettänyt Pohjois-Afrikan emiiri Musa ibn Nusair nousi itse toisen armeijan kanssa maihin Cadizissa ja eteni sieltä niemimaan keskelle visigoottien pääkaupunkiin Toledoon ja Pohjois-Espanjassa Zaragosaan, joka hävitettiin perusteellisesti. [5][1]

Vuoden 754 kronikka kertoo ristiriidoista vallanperimyksessä, minkä takia on esitetty olettamus, että arabit olisivat nousseet maihin kutsuttuna ja auttamaan Roderikin vastustajia. Jos näin oli, sama kuvio toistui vuonna 1085, kun Sevillan ja Granadan muslimihallitsijat pyysivät apua Marokkoa hallinneilta almoravideilta. Nämä toivat joukkonsa Espanjaan, mutta eivät enää poistuneet.[6]

Arabilähteiden tietoja

Gibraltar etelästä nähtynä.

Myöhäiset 800-luvun arabilähteet, kuten al-Hakam tai Abd al-Malik ibn Habib sisältävät sadunomaista tietoa Espanjan valloituksesta. Niiden mukaan Musa lähetti vuonna 710 ensin Tarif ibn Malikin johdolla pienen retkikunnan Hispaniaan. Tämän jälkeen sai Tarik alaisuuteensa yli 7 000 sotilasta (suurin osa berbereitä) ja nousi maihin Gibraltarilla 30. huhtikuuta 711. Muslimihistorioitsija Abd al-Malik ibn Habibin (k. 852) mukaan Tarikin valloitusarmeija käsitti 17 arabia ja 12 000 berberiä. Sitä vastassa oli Roderikin armeija, johon kuului 70 000 sotilasta.[7] Paikka nimettiin Tarikin mukaan (Jabal al-Tarik, Tarikin vuori), josta myöhemmin muotoutui nimi Gibraltar; samoin Gibraltarinsalmi sai nimensä tästä.

Muslimien ja visigoottien joukot kohtasivat 19. heinäkuuta 711 niemimaan eteläosassa Rio Guadaleten luona Guadaleten taistelussa. Tarina seuraa muslimien historiankirjoitukselle ominaisia tapoja, joissa tarkkaan päivämäärään ja yksityiskohtaisiin vuorosanoihin yhdistyy tietämättömyys ratkaisutaistelun sijaintipaikasta (jota ei edelleenkään tiedetä).[8] Muslimihistorioitsija Abd al-malik ibn Habib (k. 852) kertoo laajasti Andalusian valloituksesta, mutta ei mainitse nimeltä Guadaleten taistelua.[9]

Vuoden 754 kronikka kertoo, että kalifi Walid I vähätteli Musan saavutuksia ja tuomitsi hänet kuolemaan kiduttamalla. Maksamalla sakot Musa kuitenkin vältti tuomion, mutta kuoli pian sen jälkeen. Tarikin myöhemmästä kohtalosta kronikka ei kerro mitään.[10]

Arabien valloittamaa aluetta ryhdyttiin muslimien historiankirjoituksessa kutsumaan nimellä al-Andalus, joka viittaa Hispanian aikaisemmin valloittaneisiin vandaaleihin. Arabivalta muuttui pysyväksi, mutta heiluri kääntyi jo 700-luvun lopulla toiseen suuntaan ja johti lopulta arabivaltioiden kukistamiseen koko niemimaalla keskiajan loppuun mennessä eli 800 vuotta myöhemmin.

• Al-Andalus
• Guadaleten taistelu

• Collins, Roger: The Arab Conquest of Spain, 710–797 (Oxford and Cambridge Mass.: Blackwell, 1989). Revised reprint (in paperback) published in 1994, reprinted 1995, 1998.
• Thomas, Johannes: Araboislamische Geschichtsschreibung und ihre Auswirkungen auf Geschichtsbilder von al-Andalus (8. Jh.) Teoksessa: Markus Gross ja Karl-Heinz Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion I. (s. 140–232). Berlin: Verlag Hans Schiler, 2010.
• Thomas, Johannes: Frühe spanische Zeugnisse zum Islam. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 93−186. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)

• Tarikin puhe sotilailleen, 711 (englanniksi)