Tappaiskeitto

Tappaiskeitto on savolainen perinneruokalaji, keitto, joka tehtiin yleensä syysteurastuspäivänä. Keitto pyrittiin saamaan valmiiksi niin, että teurastajakin - mikäli ei ollut talon väkeä - ehtisi syödä ennen lähtöään. Sisäelimistä maksa, munuaiset ja sydän huuhdeltiin, kiehautettiin, paloiteltiin ja pantiin kiehumaan. Mausteina käytettiin suolaa, pippuria ja sipulia. Miltei valmiiseen keittoon lisättiin perunalohkot ja ohra-, ruisjauho- tai kauraryynisuurus.[1]

Keitossa ei ollut mykyjä, sillä mykyjen valmistaminen oli suurempitöisempää. Mykysoppa keitettiin myöhemmin kaikessa rauhassa. Joissain paikoissa tappaissoppa tarkoitti tosin mykysoppaa eli mykyrokkaa.[1]

Bertta Räsäsen vuonna 1983 tekemän ehdotuksen pohjalta keittiömestari Jaakko Kolmosen johdolla 450 kuntaan valittiin pitäjäruuat.[2] Myös jokainen Savon silloisista kunnista valitsi omat perinneruokansa. Tappaiskeitto äänestettiin Haukivuoren nimikkoruoaksi (1984).[3]

Katso myös

Lähteet
  1. Eila Ollikainen, Sinikka Mättälä, Mauno Hämäläinen: ”Liharuuvat, sopat, keitot ja paestit”, Savolainen syömälysti, s. 69-71 Mykysoppa, mykyrokka, tappaissoppa. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009 (3. uudistettu painos). ISBN 978-952-203-100-6.
  2. Eila Ollikainen, Sinikka Mättälä, Mauno Hämäläinen: ”Alakuun tekijöiltä”, Savolainen syömälysti, s. 4-5. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009 (3. uudistettu painos). ISBN 978-952-203-100-6.
  3. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.