Tapetti
Tapetti on ohutta materiaalia, useimmiten paperia, vinyyliä tai lasikuitua, joka liimataan usein seiniin liisterillä ulkonäön takia. Useimpiin tapetteihin on painettu koristeellisia kuvioita, mutta on myös tapetteja jotka on tarkoitus maalata halutun väriseksi.
Ensimmäiset tiedot tapeteista on noin vuodelta 200 eaa. jolloin kiinalaiset, jotka olivat keksineet paperinvalmistuksen, laittoivat riisipaperia seinilleen. Modernin tapetinpainamisen telan avulla painettavine jatkuvine kuvioineen keksi ranskalainen Jean Papillon vuonna 1675.[1]
Tapetointi
Tapetti tulisi kiinnittää seinälle keskeltä sivuille suuntautuvin vedoin, mikä vähentää kuprujen syntymistä.
Tapettien kiinnitys tulisi aloittaa valonlähteestä kuten ikkunasta poispäin, koska uusin kiinnitetty tapetti on aina edellisen tapetin reunan kohdalta hieman koholla. Mikäli tehtäisiin päinvastoin valonlähteestä tuleva valo aiheuttaisi näkyviä varjoja tapettien reunakohtiin.[2]
Suomen tapettivalmistajia
Suomen tapettitehtaista olivat vuonna 2018 toiminnassa vielä Sandudd Oy ja Pihlgren & Ritola, molemmat Akaan Toijalassa.[3]
- Johan Backmanin tapettipaja, Kokkola, 1740-luku[4]
- Petter Solitanderin tapetti- ja tekstiilipaino, Porvoo, 1740-luku[4]
- Sundmanin tapettitehdas, Helsinki 1848–1880[4]
- vuodesta 1865 Jurjeffin tapettitehdas[5]
- Rieksin tapettitehdas, Helsinki, 1858–1885, Pietari 1885–1917[6]
- Tilgmannin tapettitehdas, Helsinki, 1800-luvun loppu
- Sandudd 1885–
- G. Wilhelm Nyholmin tapettitehdas, Viipuri 1874–1906[5]
- Frenckellin tapettitehdas, Tampere, 1853–[3]
- Tampereen tapettitehdas Oy, per. Rudolf Winter, 1892–1917[4][10]
- Winter Osakeyhtiö, Tampere, Pohjois-Pirkkala, 1892-1980
- Ålands Tapetfabrik, Maarianhamina 1894–?[5]
- Toijalan tapettitehdas, Toijala 1903–[4][3]
- Lohjan tapettitehdas, Lohja
- Pihlgren ja Ritola, Toijala, 1930–[3][4]
- Helpiön tapettitehdas, Toijala 1904–1980[8]
- Uusi Tapettitehdas, Toijala, 1927, v. 1951–1990 Tapetti Oy[3]
Tapettipaperin valmistajia
Viimeinen suomalainen tapetin pohjapaperin valmistaja oli Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board Kyro Hämeenkyrön Kyröskoskella, joka pysäytti tapettipaperia tuottaneen koneensa vuonna 2017.[11]
Tapettipaperia ovat Suomessa valmistaneet myös:[5]
- Valkeakosken paperitehdas
- Mäntän paperitehdas
- Järvenojan paperitehdas (1762–1854)
- Tervakosken paperitehdas (1818–)
- Frenckellin paperitehdas, Tampere
- Juvankosken paperitehdas, Uskela (1820–1870-luku)
- Terttilän paperitehdas, Somero (1849–1902).
Lähteet
- Wallpaper History Rebecca Schunck Wallpaper Installation and Removal. Viitattu 14.10.2013.
- Tapetit paikalleen Martat. Arkistoitu 6.6.2015. Viitattu 14.10.2013.
- Tapettikokonaisuus esillä Designmuseon Designvintillä 23.10.2018. Designmuseo. Viitattu 17.10.2018.
- Heikkinen, Maire: Tietoa suomalaisista tapeteista Tapettitietokanta. Museovirasto. Viitattu 17.10.2018.
- Häkli, Esko: ”Tapeter på tapeten”, Nordisk pappershistorisk tidskrift, s. 12–13. Föreningen Nordiska Pappershistoriker, 2/2010. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.10.2018).
- Heikkinen, Maire: Tietoa tapeteista Tapettitietokanta. Museovirasto. Viitattu 16.10.2018.
- Sandudd Tapetfabriks Ab Pörssitieto-sivusto. Viitattu 16.10.2018.
- Helpiön tapettitehdas lopettaa. Helsingin Sanomat, 22.10.1980, s. 27. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- Ahokas, Liisa: Sandudd on valmistanut tapetteja jo vuodesta 1885 Akaan Seutu. 10.2.2015. Viitattu 17.10.2018.
- Hintsanen, Päivi: Suomalaiset Coloria.net. Päivi Hintsanen. Viitattu 17.10.2018.
- Kaihlanen, Juha: Tapettipaperin teko loppuu Suomessa Kyron koneen sulkeutuessa Maaseudun Tulevaisuus. 29.09.2016. Viitattu 17.10.2018.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tapetti Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta
- Heikkinen, Maire. Suomalainen tapettikirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Museovirasto, 2009. ISBN 978-951-616-198-6 (Museovirasto), ISBN 978-952-222-093-6 (SKS).
- Satopää, Rauno. Winterin historiikki 1971.
- Penttilä, Leila. Winter 90 värikästä vuotta, 1982.