Tapani Perttu

Tapani Perttu (8. kesäkuuta 1940 Hämeenkyrö16. heinäkuuta 2018 Tampere[1]) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja. Muutamasta elokuvaroolista ja televisiosta, muun muassa Tuliportaat-sarjasta Carolus Kaitalan roolistaan tunnetuksi tullut Perttu aloitti laulajana vuonna 1962 laulamalla iskelmiä salanimellä Perttu Kari[2]. Perttu näytteli myös suositussa Hovimäki-televisiosarjassa Wilhelm Lindhofia.

Tapani Perttu
Perttu vuonna 1963
Perttu vuonna 1963
Henkilötiedot
Syntynyt8. kesäkuuta 1940
Hämeenkyrö
Kuollut16. heinäkuuta 2018 (78 vuotta)
Tampere
Ammatti laulaja, näyttelijä
Puoliso Tamara Perttu
( 1964;  2018)
Näyttelijä
Taiteilijanimet Perttu Kari
Aktiivisena 1962–2013
Merkittävät roolit
Palkinnot

teatterineuvos

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Ura

Perttu työskenteli Tampereen Teatterissa 1963–1987 ja sitten Suomen Kansallisteatterissa, mistä hän jäi vuonna 2005 eläkkeelle. Tapani Pertulle myönnettiin vuonna 1998 Pro Finlandia -mitali, sekä teatterineuvoksen arvonimi 2007.[3][4]

Tapani Pertun ensimmäinen menestysrooli oli Tony musikaalissa West Side Story, joka sai vuoden 1963 ensi-iltansa lisäksi lähes 200 esitystä. 1980-luvun alussa Perttu nähtiin Amadeuksen Salierina ja pian sen jälkeen Joena Tampereen Teatterin kaikkien aikojen menestyksekkäimmässä produktiossa Piukat paikat, joka sai yli 300 esitystä.[5][6]

Laulajana Perttu tuli tunnetuksi vuonna 1969 levytetyllä suomenkielisellä versiolla Gilbert Bécaud’n venäläisaiheisesta laulusta ”Nathalie” (1964). Lisäksi Perttu esitti muun muassa Leonard Cohenin ja Vladimir Vysotskin lauluja.[7] Hän esiintyi muun muassa yhtyeessä Pertun pirteät pelimannit yhdessä Tuulikki-siskonsa kanssa.[8]

Perttu teki myös äänirooleja animaatioelokuviin, kuten Pocahontas, Egyptin prinssi ja Atlantis – kadonnut kaupunki.

Vuonna 1990 Tapani Pertun poika Karri Perttu näytteli yhdessä isänsä kanssa elokuvassa Porttikielto taivaaseen.[9]

Yksityiselämä

Tapani Perttu oli vuodesta 1964 naimisissa Tamara Pertun kanssa. Hän harrasti metsästystä, tennistä ja biljardia. Perttu sairasti Parkinsonin tautia. Hän asui Tampereella.[10][11]

Tapani Pertun poika, Kansallisteatterissa järjestäjänä työskennellyt Karri Perttu kuoli maksasairauteen 43-vuotiaana vuonna 2009.[9]

Diskografia

  • Ootko yksin sä nyt  (1974)
  • Tanssi elämän tanssi  (1988)
  • Samanlaiset muistot  (1990)
  • Rakkaus on kaikki  (1997)
  • 20 suosikkia – Nathalie  (1997)
  • Oon sun mies  (2009)

Valikoitu filmografia

Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli
1962Tähdet kertovat, komisario Palmulättähattu
1970AnnaAnnan lääkärikollega
1984Angelan sotatohtori Virta
1987Entäs nyt, Niskavuori?Juhani Multia
1990Porttikielto taivaaseenTT
1993Uuno Turhapuron poikaministeri
1995Suolaista ja makeaaLaurin isä
1996Tie naisen sydämeenHesperian mielisairaalan ylilääkäri
2004Gourmet Club
2005Lupauslääkäri
Televisio
Vuosi Sarja Rooli
1992Edessä lupaava tulevaisuus
1993Hunajan makuKatainen
Tuntemattomalle jumalallekuulustelija
1995Puhtaat valkeat lakanatAhti Haapala
1996Pimeän hehkuMatti Paavola
NortiaHeikki Laakkonen
1998TuliportaatCarolus Kaitala
1998–1999KlubiErkki Routavuori
2001Kivi ja Kilpi
2002Parhaat vuodetEero Kallio
2003HovimäkiWilhelm Lindhof
2005Kylmäverisesti sinunKalle Arponen
2010–2011, 2013Uusi päiväHenrik Paltamo
Ääniroolit
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Teatteri

  • Altonan vangit, Suomen Kansallisteatteri 1962 – luutnantti Klages
  • Sopeutumisen aika, Suomen Kansallisteatteri 1962 – poliisiupseeri
  • Porvari aatelismiehenä, Suomen Kansallisteatteri 1963 – tanssija
  • West Side Story, Tampereen Teatteri 1963 – Tony
  • Tukkijoella, Samppalinnan Kesäteatteri 1963 – Turkka
  • Mäkisen Kenkä ja Tossu, Samppalinnan Kesäteatteri 1964 – Jussi
  • Faust, Tampereen Teatteri 1969 – Faust
  • Amadeus, Tampereen Teatteri 1981 – Salieri
  • Piukat paikat, Tampereen Teatteri 1982 – Joe/Josephine
  • Wienerwaldin tarinoita, Suomen Kansallisteatteri 1987 – Ferdinand Hierlinger
  • Orvot, Suomen Kansallisteatteri 1988 – Harold
  • Tie talvisotaan, Suomen Kansallisteatteri 1989 – Mannerheim, sotamarsalkka
  • Eläköön itsemurhaaja, Suomen Kansallisteatteri 1989 – Aleksandr Petrovitsh Kalabushkin, huvipuiston ampumakojun hoitaja
  • Laululle hetki antakaa, Suomen Kansallisteatteri 1990 – laulu
  • Avara maa, Suomen Kansallisteatteri 1990 – Friedrich Hofreiter, tehtailija
  • Amerikan morsian, Suomen Kansallisteatteri 1992 – Topias Salonsävel, suutarimestari
  • Keisarin perhe ja pyhä paholainen, Suomen Kansallisteatteri 1993 – Rasputin, munkki
  • Presidentin dementia, Suomen Kansallisteatteri 1994 – pääministeri
  • Leikin loppu, Suomen Kansallisteatteri 1994 – Hamm
  • Säädyllinen murhenäytelmä, Suomen Kansallisteatteri 1995 – Tauno
  • Tapani Pertun lauluilta, Suomen Kansallisteatteri 1996
  • Kadotettu puutarha, Suomen Kansallisteatteri 1996 – Tauno, Elisabetin mies
  • Uninäytelmä, Suomen Kansallisteatteri 1997 – upseeri
  • Taide, Suomen Kansallisteatteri 1997 – Serge
  • Rikhard III, Suomen Kansallisteatteri 1997 – Clarencen herttua / Tyrrel
  • Mannerheim – mies moneksi, Suomen Kansallisteatteri 1999 – Carl Gustaf Emil Mannerheim
  • Leijona talvella, Tampereen Teatteri 2000 – Henrik II, Englannin kuningas
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa (Le Dîner de cons), Suomen Kansallisteatteri 2000 – Lucien Cheval
  • Poltettu oranssi, Suomen Kansallisteatteri 2002 – tohtori Fromm
  • Näköala sillalta, Suomen Kansallisteatteri 2003 – Alfieri
  • Päivällinen, Suomen Kansallisteatteri 2004 – Lars

[6][5][7]

Lähteet

  1. Määttänen, Markus: Tunnettu näyttelijä Tapani Perttu on kuollut Iltalehti. 18.7.2018. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 18.7.2018.
  2. Perttu Kari Discogs. Viitattu 19.7.2018. (englanniksi)
  3. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 8.7.2022.
  4. Mönkäreelle ministerin arvonimi mtvuutiset.fi. 30.11.2007. Viitattu 8.7.2022.
  5. Fleming, Katariina: TT:n musikaali Sugar – Piukat paikat on täysosuma Tamperelainen. 19.9.2015. Tampere: Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 29.9.2015. Viitattu 18.7.2018.
  6. Perttu Tapani Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 18.7.2018.
  7. Parkkinen, Pia: ”Oman aikansa Tauno Palo” – työtoverit muistelevat legendaarista näyttelijä Tapani Perttua Yle Uutiset. 18.7.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 19.7.2018.
  8. Kirssi, Elina: Tapani Perttu haudattiin perjantaina – teatteriväki muistelee näyttelijälegendaa: ”Ikävä on” Iltalehti. 11.8.2018. Viitattu 12.8.2018.
  9. Tapani Pertun poika kuoli Iltalehti. 1.9.2009. Arkistoitu 2.9.2009. Viitattu 18.5.2010.
  10. Jokinen, Juha Veli: Vakavasti sairas Iltalehti. 17.2.2010. Viitattu 18.5.2010.
  11. Koskela, Hannu: Tapani Perttu taistelee Parkinsonia vastaan Apu. 31.10.2014 (päivitetty 2018). Helsinki: A-lehdet Oy. Viitattu 18.7.2018.

    Kirjallisuutta

    • Grahn, Annika: Tapani Perttu. Helsinki: Like, 2014. ISBN 978-952-01-1111-3.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.