Tapani Kansa

Tapani Kansa syntyi Haminassa työläiskirjailija Ahti Kansan ja Aili-äidin esikoisena. Tapanin ollessa yksivuotias perhe muutti Tavastilan kylään (nykyisessä Kotkassa).[3] Kansalla oli kuusi nuorempaa sisarusta, ja lisäksi samaan talouteen kuuluivat kotitilansa sodassa menettäneet isovanhemmat. Kansa on myöhemmin sanonut, että olosuhteiden myötä hänestä tuli ”aika häiriintynyt lapsi, joka oli täynnä pelkoja ja ahdistusta”. Kansa on uskonut, että lapsuudessa koettu epävarmuus, pelot ja kompleksit tekivät hänestä myöhemmin luonteeltaan särmikkään.[4]

Lapsena Kansa opetteli sopraanoäitinsä opastamana muun muassa Oskar Merikannon ja Georg Malmsténin lauluja. Kymmenvuotiaana Kansa ihaili Jean Sibeliusta ja Toivo Kuulaa. Suurimman vaikutuksen häneen teki virolainen Georg Ots. Teini-iässä Kansa alkoi ottaa laulutunteja.[4]

Tapani Kansa osallistui ensimmäiseen iskelmälaulukilpailuunsa 12-vuotiaana.[2] Hän aloitti lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa 1960-luvun puolivälissä. Värikäs esiintymistyyli toi alusta alkaen myös runsaasti televisiotöitä.

Täysipäiväisesti Kansa siirtyi musiikin pariin vuonna 1967, kun tuottaja Jaakko Salo löysi hänet eräästä koelaulutilaisuudesta. Tätä ennen Kansa oli työskennellyt muun muassa varastomiehenä, polttoainemyyjänä sekä apulaisena rautakaupassa. Samana vuonna 1967 julkaistut ensimmäiset singlet ”Marianne” ja ”Kauempaa ja kauempaa” eivät muodostuneet suuriksi menestyksiksi.[2]

Läpimurto tapahtui seuraavana vuonna 1968 käännöshitillä ”Delilah”, joka nousi listaykköseksi, vaikka oli singlen b-puoli. Singlen a-puolella ollut ”Päättyneet on päivät” nousi neljännelle sijalle.[2] Vuonna 1968 Kansa saavutti myös kaksi muuta ykköshittiä: ”Kuljen taas kotiinpäin” (listaykkönen kolmen kuukauden ajan)[5] ja ”Käymme yhdessä ain”.[6] Lyhyen ajan sisällä julkaistut kolme ykkössingleä tekivät Tapani Kansasta kysytyimpia artisteja suomalaisilla tanssilavoilla.[5] Keväällä 1969 häntä säesti keikoilla nimekäs taustayhtye, johon kuuluivat Seppo Keurulainen (kitara), Danny Dannholm (saksofoni), Nacke Johansson (urut), Kicke Bergholm (bassokitara) ja Reino Laine (rummut). Samana vuonna julkaistiin Kansan suuret hitit ”Ei itketä lauantaina” (sijoitus listalla 5.) ja ”Eloise” (sijoitus 3.).[5]

Vuonna 1976 Tapani Kansa saavutti suurta menestystä lauluilla ”R-A-K-A-S”, ”Hafanana” ja ”Melina”. Seuraavana vuonna hän levytti albumin Mistä rakkaus alkoi, joka toi yleisön tietoisuuteen entistä popimman Tapani Kansan. Levyllä on muun muassa suomennos Elton Johnin kappaleesta ”Sorry Seems to Be the Hardest Word”, suomeksi ”Anteeksi on pyytää vaikeaa”.

1970-luvun loppu toi Kansan konsertteihin rock and rollia ja show-ohjelmistoa. Hittejä olivat muun muassa ”Rokkivaari Hotanen” (alun perin ”Daddy Cool”, esittäjänä Darts) ja ”Kalajoen hiekat” (The Mamas & the Papasin ”California Dreaming”). ”Veikko Nieminen” toi sanoituksiin yhteiskunnallista tiedostamista uuden aallon hengen mukaisesti.

Tapani Kansa opiskeli laulua myös Sibelius-Akatemiassa vuosina 1974–1978, ja hän laajensi 1970-luvun lopulla ohjelmistoaan: Moment Musical -albumin (1978) yhteistyökumppani oli Heikki Sarmanto, joka sävelsi levylle Eino Leinon lyriikkaa. Toinen levyn artisteista oli Maija Hapuoja.

Kansa oli 1980-luvun taitteessa edelleen suosituimpia suomalaisia poplaulajia.[4] Vuonna 1987 Kansa levytti klassikon ”Hopeinen kuu” sekä albumin Betonimylläri, joka sisälsi Lauri Viidan runoja. Vuonna 1988 oli vuorossa Oskar Merikannon kauneimmat laulut. Albumi Kultaniityt (1994) esitteli käännösversioiden lisäksi myös lauluntekijä Tapani Kansan. Päivä jolloin rakastat -albumilla (1999) Kansa tulkitsi argentiinalaisia tangoja, kun taas Valaistu Ikkuna sisälsi muun muassa suomalaisia elokuvasävelmiä. Albumi Salaisuudessain (2002) oli paluuta ”popimpaan” Kansaan, ja uusi suunnanmuutos tuli taas syksyllä 2004 Tapani Kansan tulkitessa Tapio Rautavaaran lauluja levyllä Tapsa ja Rautavaara.

Vuonna 2002 Tapani Kansa oli mukana Dannyn ja Markku Aron muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti laulajien hittejä 1960-luvulta.

Kansa oli ehdolla eduskuntaan vuonna 2003 Helsingin vaalipiirissä SDP:n listalla.[7]

Vuonna 2006 ilmestyi albumi Kulkumies, jolle Kassu Halonen teki yhdessä Tapani Kansan kanssa sävellykset ja Tapani Kansa sanoitukset. Samana vuonna Tapani Kansa oli Iskelmä-Finlandia-ehdokas[8].

Tapani Kansa on sanoittanut ja säveltänyt omaa tuotantoaan. Lisäksi hän on esiintynyt teatterissa ja operetissa sekä näytellyt televisiossa. Vuonna 1987 artisti palkittiin urastaan Erikois-Emmalla[9].

Vuonna 2009 Tapani Kansa osallistui Eurovision laulukilpailun karsintoihin kappaleella ”Rakkautta on, rauhaa ei”.[10]

Kansalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[11]

Kansalla on kolme lasta, joista esikoispoika näyttelijä Tuulikki Kuorikosken kanssa. Myöhemmin hänen avopuolisonsa oli lähes 25 vuoden ajan toimittaja Nina af Enehjelm, jonka kanssa hänellä on tytär ja poika.[3][12][13] He muuttivat erilleen syksyllä 2008.[14] Kansa on asunut Espoon Westendissä.[15] mutta muuttanut sittemmin Kotkaan.

Kansa sairastui 1990-luvun lopulla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.[4]

• Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
• Helmet-verkkokirjasto
• Nyman, Jake: Onnenpäivät 2. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3.

• Tapani Kansa viralliset kotisivut
• Tapani Kansa Pomus.netin tietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tapani Kansan esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Tapani Kansan sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Tapani Kansan sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Tapani Kansa Ylen Elävässä arkistossa
• Tapani Kansa Last.fm:ssä (englanniksi)