Tanskan talous

Tanskan talous on teollistunut markkinatalous, jonka pohjana ovat ulkomailta tuodut raaka-aineet ja kansainvälinen kauppa. Maan valuuttakurssi on pysynyt vakaana 1980-luvulta, maan valuutta tanskan kruunu, oli aluksi sidoksissa Saksan markkaan ja nykyisin euroon. Niinpä Kreikan ongelmat, jotka alentavat euron arvoa, tuntuvat myös Tanskan kruunussa.[1] Tanskan talous täyttää EMU:n kriteerit, mutta maa on päättänyt ainakin toistaiseksi olla käyttämättä euroa valuuttanaan.[2]

Kööpenhamina on Tanskan talouselämän keskus.
Maatila Romsøn saarella.

Tanska on ollut monena vuonna maailman korruptoitumattomin maa ja taloudellinen vapaus on Tanskassa maailman 9. korkein. Tanskan omaisuudensuoja on erittäin vahva ja talous on avoin ulkomaankaupalle ja ylikansallisille sijoituksille. Työllistämisen sivukulut ovat vähäisiä ja irtisanominen on suhteellisen halpaa ja helppoa, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia ja talouskasvua. Pääoma- ja työmarkkinoiden sekä liiketoiminnan sääntely ovat poikkeuksellisen vähäisiä.[3]

Työttömyysaste oli Tanskassa 1990-luvun lopusta vuosien 2008–2009 lamaan yksi Euroopan pienimmistä, mutta kasvoi finanssikriisin seurauksena. 2010-luvulla se on ollut kuitenkin lähes katkeamattomassa pienenemässä ja vuonna 2019 Tanskan työttömyysaste oli 5,3 %, mikä on pienempi kuin Suomessa ja Ruotsissa.lähde?

Tanskan elpyminen taloustaantumasta käynnistyi hitaasti vuonna 2009. Maan talous on kasvanut läpi 2010-luvun maltillista alle 2 % vuosivauhtia. Hillityn kasvun on ennustettu jatkuvan 2020-luvun alkuvuosina.[4]

Maatalous, energia ja luonnonvarat
Pääartikkeli: Tanskan energiapolitiikka

Maatalous on perinteisesti ollut Tanskan johtava elinkeino, mutta maa on myös hyvin pitkälle teollistunut. Tanska täyttää osan energiatarpeestaan Pohjanmeren öljy- ja kaasuesiintymillä.[5] Maassa suositaan tuulivoimaa.

Tanska on suuri sianlihan ja maidon tuottajamaa. 2000-luvulla sikojen osuus on noussut entisestään. Vuonna 2005 Tanskassa oli 1,6 miljoonaa nautaa ja 12,6 miljoonaa sikaa. Tanskan maatalous on pitkälti organisoitunut tuottajaosuuskunniksi, joilla on yli 90% markkinaosuus turkisten, voin, maidon ja perunatärkkelyksen tuotannosta.[6]

Vuonna 2008 maan kotimaisesta sähköstä 26,7 % tuotettiin uusiutuvilla energiantuotantomenetelmillä. Tuulivoiman lisäksi maassa tuotetaan bioenergiaa oljesta, polttopuusta ja jätteistä. Vesivoiman osuus on laskenut vuodesta 1994.[7]

Tanskan merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, ja kala. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet ja elintarvikkeet.[1]

Liikenne

Tanskassa on 98 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatietä on 2667 km ja maantietä 73 197 km. Satamakaupunkeja ovat Aalborg, Aarhus, Ensted, Esbjerg, Fredericia, Kalundborg ja Kööpenhamina.[2]

Tanskalaisia yrityksiä

Tanskassa on paljon keskisuuria yrityksiä, jotka ovat löytäneet maailmanmarkkinoilta oman erikoisalansa.

Lähteet
  1. Background Note: Denmark US Department of State
  2. Denmark The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  3. Denmark, 2010 Index of Economic Freedom, Heritage ja Wall Street Journal
  4. Outlook for the Danish Economy - March 2019, 2019, Nationalbanken.dk
  5. Valtiot ja liput, s. 43-44
  6. Agriculture in Denmark 2007 Danish Agriculture and Danish Agricultural Council
  7. Electricity from renewable energy: share of domestic electricity supply (Arkistoitu – Internet Archive) Energy statistics 2008 s. 11

    Aiheesta muualla
    Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
    EU:n jäsenmaat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.