Tansania

Tansania (swahiliksi ja engl. Tanzania), virallisesti Tansanian yhdistynyt tasavalta[12] (swahiliksi Jamhuri ya Muungano wa Tanzania, engl. United Republic of Tanzania) on YK:n arvion mukaan noin 55 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Uganda, Ruanda, Burundi, Kongon demokraattinen tasavalta, Sambia, Malawi ja Mosambik. Idässä Tansania rajoittuu Intian valtamereen.

Tansanian yhdistynyt tasavalta
Jamhuri ya Muungano wa Tanzania (swahiliksi)
United Republic of Tanzania
(englanniksi)
Tansanian lippu Tansanian vaakuna
lippu vaakuna

Tansanian sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Tansanian sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Valtiomuoto hallitsevan puolueen presidentillinen tasavalta
Presidentti
Pääministeri		 Samia Hassan Suluhu
Kassim Majaliwa
Pääkaupunki Dodoma[1] (lainsäädännöllinen)
Dar es Salaam[1] (hallinnollinen)
06°10′23″S, 035°44′31″E
Muita kaupunkeja Mwanza,
Arusha,
Mbeya,
Morogoro,
Tanga,
Kigoma,
Moshi
lisää kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä 945 500 km² [2] (sijalla 30)
– josta sisävesiä 61 500 km² [2][3] (6,5 %)
Väkiluku (2020) 57 637 628 (arvio) [2] (sijalla 25 ?)
– väestötiheys 61,0 as. / km²
– väestönkasvu 3,1 % (2020 [2])
Viralliset kielet swahili ja englanti [4]
Valuutta Tansanian šillinki [3] (TZS)
BKT (2013)
– yhteensä 79,29 mrd. USD PPP [5]  (sijalla 83)
– per asukas 1 700 USD [5]
HDI (2019) 0,529 [6] (sijalla 163)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 27,6 % [5]
– teollisuus 25 % [5]
– palvelut 47,4 % [5]
Aikavyöhyke UTC+3[7]
– kesäaika ei käytössä[7]
Itsenäisyys
– Yhdistyneestä kuningaskunnasta
9. joulukuuta 1961[8]
Lyhenne TZ, TZA[9]
– ajoneuvot: EAT[10]
– lentokoneet: 5H[10]
Kansainvälinen
suuntanumero		 +255 [9]
Tunnuslause Uhuru na Umoja (suom. Vapaus ja yhtenäisyys)[11]
Kansallislaulu ”Mungu ibariki Afrika”

Edeltäjä(t)  Tanganjika
(1961–1964)
 Tanganjikan mandaattialue ja huoltohallintoalue
(1922–1961)

Maan pääkaupunki siirtyi virallisesti vuonna 1996 Dar es Salaamista Dodomaan, mutta monet hallintovirastot sijaitsevat edelleen Dar es Salaamissa.

Maantiede, luonto ja ilmasto

Tansanian rannikolla on pieni tasanko. Keskiosassa maata on ylätasankoa ja pohjoisessa sekä etelässä ylänköalueita 900–1 500 metrin korkeudessa. Lähellä Kenian rajaa on Afrikan korkein vuori, lumihuippuinen Kilimanjaro, jonka huippu on 5 895 metriä merenpinnan yläpuolella.[5] Kilimanjaron pohjoispuolella leviää Serengetin ylänköalue, joka ulottuu Kenian puolelle, ja on merkittävä villieläinten asuinalue, jolla on kolme kansallispuistoa. Serengetin halki kulkee Olduvain rotko osana Itä-Afrikan hautavajoamaa.

Tansanian rajoilla on suuria järviä: Victoriajärvi, Tanganjikajärvi ja Njassajärvi. Suolainen Rukwajärvi kuuluu kokonaan Tansanialle.

Tansanian rannikolla kasvaa mangrovemetsiä. Vuoristoissa on vuoristometsiä, alempana kovia puulajeja. Savannit peittävät noin kolmanneksen maasta, Serengetin ruohosavannit tunnetaan laajalti, mutta Tansaniassa on myös miombo-savannia, jonka pääasiallinen pensassuku on leimupuut. Victoriajärven valuma-alueella metsien ja savannien rikkonainen mosaiikki on monen kotoperäisen lajin koti.[13]

Tansanian kansallispuistot ja muut suojelualueet.

Tansaniassa on yhteensä 21 eri tasoilla suojeltua aluetta, joista 14 on kansallispuistoja.[14] Varsinaisten kansallispuistojen lisäksi on laajoja riistansuojelualueita, merelle rajattuja suojelukohteita ja Ngorongoron erityissuojelualue, jossa maasait saavat edelleen harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.[15] Riistansuojelualueilla liikkuminen on hiukan vapaampaa kuin varsinaisissa kansallispuistoissa, ja siellä järjestetään opastettuja vaellusretkiä. Niillä harjoitetaan myös metsästystä.[16]

Tansaniassa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta: Kilimanjaron kansallispuisto, Ngorongoron suojelualue, Selousin riistansuojelualue ja Serengetin kansallispuisto sekä Sansibarin Kivikaupunki, Kilwa Kisiwanin ja Songo Mnaran rauniot ja Kondoan kalliomaalausalueet.[17]

Eläimistö
Kirahvi Serengetissä.

Nisäkkäitä on 316 lajia ja alalajia. Tansaniassa pesii 827 lintulajia strutseista pikkulintuihin. Hyönteisiä on vähintään 60 000 lajia. Sadasta käärmelajista 25 on myrkyllisiä. Liskoja ja sammakkoeläimiä on ainakin 25 lajia.[18] Kalalajeja on lukuisia. Tanganjika- ja Njassajärvissä elää useita kotoperäisiä kirjoahvenlajeja. Kaikkiaan pelkästään makeassa vedessä elää 830 lajia.[19] Uhanalainen abbottinsukeltaja-antilooppi on kotoperäinen tansanialainen laji, jota tavataan kosteissa vuoristometsissä, varsinkin Kilimanjaron kansallispuistossa. Muita kotoperäisiä nisäkäslajeja ovat sansibaringueretsa, eräs oravalaji sekä hyppypäästäisistä Rhynchocyon udzungwensis ja eräs toinen laji.[18]

Ilmasto

Korkeimpia vuoria lukuun ottamatta koko maassa on trooppinen ilmasto, mutta tuhannen metrin yläpuolella on viileämpää varsinkin öisin. Rannikolla sataa enemmän ja säännöllisemmin kuin sisämaassa. Suurimmassa osassa maata on yksi sadekausi, joka kestää marraskuusta huhtikuuhun. Toukokuusta lokakuuhun on aurinkoista ja kuivaa. Rannikolla saadaan jonkun verran sateita ympäri vuoden, eniten maalis-toukokuussa, ja rannikon eteläisimpään osaan saattaa tulla Intian valtamereltä trooppisia hirmumyrskyjä.[20]

Oheisissa taulukoissa Dar-es-Salaam edustaa rannikon ilmastoa, Dodoma sisämaata.[20]

Dar-es-Salaamin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 31 31 31 30 29 29 28 28 28 29 30 31 ka. 29,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 25 25 24 23 22 20 19 19 19 21 22 24 ka. 21,9
Sademäärä (mm) 66 66 130 290 188 33 31 25 31 41 74 91 Σ 1 066
Sadepäivät (d) 8 6 12 19 15 6 6 7 7 7 9 11 Σ 113
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
31
25
31
25
31
24
30
23
29
22
29
20
28
19
28
19
28
19
29
21
30
22
31
24
S
a
d
a
n
t
a		 66
66
130
290
188
33
31
25
31
41
74
91


Lähde: BBC[21]
Dodoman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 29 29 28 28 28 27 26 27 29 31 31 31 ka. 28,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 18 18 18 18 16 14 13 14 15 17 18 18 ka. 16,4
Sademäärä (mm) 152 109 137 48 5 0 0 0 0 5 23 91 Σ 570
Sadepäivät (d) 12 9 11 7 2 0 0 0 0 1 4 9 Σ 55
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
29
18
29
18
28
18
28
18
28
16
27
14
26
13
27
14
29
15
31
17
31
18
31
18
S
a
d
a
n
t
a		 152
109
137
48
5
0
0
0
0
5
23
91


Lähde: BBC[22]

Historia

Tansanian esihistorialliset löydöt ulottuvat pisimmälle Olduvain rotkossa. Sieltä on löytynyt nykyihmisen edeltäjien jäänteitä, joista vanhimmat on ajoitettu yli kahden miljoonan vuoden ikäisiksi.[23]

Rannikolla käytiin kauppaa arabien kanssa ainakin ajanlaskun ensimmäisestä vuosisadasta alkaen. Arabit perustivat omia asuinpaikkojaan rannikolle, ja heidän välinsä naapurin afrikkalaisiin näyttävät olleen varsin ystävällismieliset. Portugalilaisten saapuminen 1400-luvun lopulla heikensi arabien asemaa jonkin verran, mutta portugalilaiset eivät edenneet sisämaahan. Ranskalaisten orjakauppiaiden kiinnostus Kilwan kaupunkiin lisäsi arabien aktiivisuutta alueella. 1800-luvulle asti Kilwassa myytävät orjat tuotiin lähinnä afrikkalaisten karavaanien mukana sisämaasta. 1800-luvun puolella arabit ja intialaiset avasivat kauppareittejä sisämaahan orjien ja norsunluun hankkimiseksi.[24]

Kilwa 1500-luvulla.

Tansanian mannerosa oli Saksan siirtomaana osana Saksan Itä-Afrikkaa vuosina 1885–1919.[10] 1900-luvun alussa Saksa määräsi siirtomaan tuottamaan puuvillaa emämaan teollisuuden tarpeisiin, ja afrikkalaisten protesteista puhkesi vuosien 1905–1907 Maji-maji-kapina. Virallisen arvion mukaan 75 000 afrikkalaista kuoli kapinan yhteydessä, useimmat heistä nälkään ja kulkutauteihin. Kapina sai nimensä maji-nimisestä taikajuomasta, jota paikalliset henkiparantajat jakoivat taistelijoille.[25] Kapina johti hallinnollisiin uudistuksiin.[26]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tansanian alue siirtyi Ison-Britannian hallintaan Tanganjika-nimisenä Kansainliiton mandaattialueena, 1946–1961 Yhdistyneiden kansakuntien protektoraattina. Tanganjika itsenäistyi vuonna 1961, ja julistettiin tasavallaksi vuonna 1962. Sansibar itsenäistyi joulukuussa 1963 sulttaanikunnaksi, mutta kuukautta myöhemmin afrikkalaistaustaiset kapinalliset syrjäyttivät sulttaanin verisessä vallankumouksessa.[12] Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansanian liittovaltioksi huhtikuussa 1964.[4]

Julius Nyerere Tansanian presidenttinä 1964–1985
Julius Nyerere, Tansanian ensimmäinen presidentti

Julius Nyerere oli itsenäistyneen Tanganjikan ensimmäinen pääministeri vuosina 1961–1962 ja tasavallaksi muutetun Tanganjikan ensimmäinen presidentti vuosina 1962–1964 sekä lopulta Tanganjikan ja Sansibarin yhdistyttyä ensimmäinen Tansanian presidentti vuosina 1964–1985. Nyereren ideologia oli afrikkalainen sosialismi. Nyereren sosialismia kutsuttiin Ujamaa-sosialismiksi, jota aatetta hän esitteli kirjoituksessaan Ujamaa-afrikkalaisen sosialismin perusta. Tämän pohjalta laadittiin Arushan julistus (1967), jossa tuotiin esille aatteen periaatteet. Keskeistä oli osuustoiminnallinen maatalous, kylien viljelysmaat kollektivisoitiin, lukutaitokampanjoita järjestettiin ja koulutustasoa yritettiin kohentaa. Nyereren aikana Tansania oli yksipuoluejärjestelmä, jossa ainoa sallittu puolue oli presidentti Nyereren johtama CCM.[27] Nyerere kannatti Afrikan maiden tiivistä yhteistyötä, pan-afrikkalaista ideologiaa ja hän oli Sitoutumatomien maiden liikkeen näkyviä johtohahmoja.[28] Nyerere ylläpiti hyviä suhteita sosialistisiin maihin, erityisen läheinen oli suhde Fidel Castron Kuubaan.[29]Nyerere vastusti näkyvästi Etelä-Afrikan valkoista vähemmistövaltaa. Toisaalta suhteet tärkeimpiin avustajamaihin Britanniaan ja Yhdysvaltoihin viilenivät.[30] Nyereren sosialismi kuitenkin merkittävässä määrin epäonnistui ja hänen ideoimansa kollektiiviseen afrikkalaiseen sosialismiin perustuvat ujamaa-kylä järjestelmä epäonnistui.[31] Nyerere erosi presidentin virasta vuonna 1985, mutta jatkoi vielä vuoteen 1990 CCM-puolueen johdossa ja sen jälkeenkin vanhemman valtiomiehen roolissa lähes kuolemaansa vuonna 1999 saakka.[27]

Tansania julisti 1979 sodan Ugandaa vastaan, kun Uganda tunkeutui Tansanian pohjoisosaan. Tansania hääti Ugandan joukot alueeltaan ja lopulta valtasi Ugandan pääkaupungin Kampalan ja osallistui Idi Aminin kaatamiseen.[32]

Julius Nyerere toimi itsenäisen valtion päämiehenä vuodesta 1961 vuoteen 1985, jonka jälkeenkin hän jatkoi siis puolueensa johdossa aina vuoteen 1990 asti.[27]

Tansania 1990-luvulta lähtien

Tansaniassa oli yksipuoluevalta aina lokakuuhun 1995 asti, jolloin järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit. Nyereren perustama Chama Cha Mapinduzi (swahilia, ”vallankumouspuolue”) on kuitenkin pysynyt johtavassa asemassa.[33] Nyereren seuraajat, presidentit Ali Hassan Mwinyi, Benjamin Mkapa, Jakaya Kikwete ja John Magufuli ovat kaikki olleet CCM:n jäseniä. Tansanian presidenttinä vuodesta 2021 ollut Samia Suluhu edustaa myös CCM-puoluetta, kuten kaikki aiemmatkin itsenäisen Tansanian presidentit.[34]

Tansanian paikallisvaaleissa marraskuussa 2019 CCM sai 99 % valituista paikallishallinon paikoista, sillä oppositio boikotoi vaalia. Tärkein oppositiopuolue Chadema sanoi, että sen edustajat olivat joko liian peloissaan osallistuakseen tai sitten opposition ehdokkaita oli estetty erilaisin säädöksin osallistumasta vaaleihin. Tansanian ihmisoikeustilanne on huonontunut vuodesta 2015 John Pombe Magufulin presidenttikaudella. Vapaata lehdistöä ja kriittisiä bloggareita on peloteltu ja vaiennettu, opposition aktivisteja on häiritty ja sensuurilainsäädäntöä lisätty. [35]

Politiikka

Monipuoluedemokratia otettiin Tansaniassa käyttöön vuonna 1992, ja ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin 1995.[32]

Samia Suluhu, Tansanian presidentti 2021–

Presidentti ja yksikamarisen parlamentin edustajat valitaan yhtäaikaisesti suorilla, yleisillä vaaleilla viideksi vuodeksi.[36] Vuoden 2010 vaaleissa Jakaya Kikwete valittiin toiselle kaudelle.[37] Vuonna 2015 presidenttinä aloitti John Pombe Magufuli[38], jonka kuoltua vuonna 2021 presidentiksi tuli hänen varapresidenttinään toiminut Samia Suluhu.

Presidentti on sekä valtionpäämies, armeijan ylipäällikkö että hallituksen johtaja. Tansanialla on kuitenkin myös pääministeri, jonka presidentti nimittää. Pääministerinä on toiminut vuodesta 2008 Mizengo Pinda. Edellinen pääministeri Edward Lowassa joutui eroamaan korruptioskandaalin takia, ja muutenkin Kikweten valtakaudella korruptioon on suhtauduttu aikaisempaa vakavammin.[39]

Tansanian liittoparlamentissa on 232 vaalipiirien edustajaa ja lisäksi 75 jäsenen naiskiintiö. Vuonna 2010 valitun parlamentin jäsenistä peräti 259 eli yli 80 prosenttia kuuluu suurimpaan puolueeseen, Chama Cha Mapinduziin.[40]

Sansibarilla on 76-jäseninen lainsäädäntöelin sekä oma presidentti, joilla on valtaa Sansibarin sisäisissä asioissa.[41] Vuonna 2010 Sansibarin presidentiksi valittiin Ali Mohammed Shein, joka edustaa CCM-puoluetta.[42] Hänet valittiin uudelleen Sansibarin presidentiksi maaliskuussa 2016 vaaleissa, joita oppositio boikotoi.[43]

Tansanian liittoparlamentin vaaleissa vuonna 2015 valittiin 253 edustajaa hallitsevasta CCM-puolueesta ja merkittävin oppositiopuolue Chadema sai 70 edustajaa ja CUF-puolue sai 42 edustajaa.[44]

Vapauksien kehitys

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Tansaniassa on järjestetty säännöllisesti monipuoluevaaleja sen jälkeen, kun se siirtyi pois yksipuoluevaltiosta 1990-luvun alussa, mutta oppositio on edelleen suhteellisen heikko. Hallitseva Chama cha Mapinduzi (CCM) on säilyttänyt vallan yli 60 vuotta. Sen jälkeen kun edesmennyt presidentti John Magufuli valittiin vuonna 2015, hallitus on hyökännyt yhä ankarasti poliittisessa oppositiossa, lehdistössä ja kansalaisyhteiskunnassa olevia arvostelijoita kohtaan. Magufulin varapresidentti Samia Suluhu Hassanista tuli maan ensimmäinen naispuolinen toimitusjohtaja Magufulin kuoltua vuonna 2021.[45]

Hallinnollinen jako
Tansanian 31 aluetta

Tansania on jaettu 31 alueeseen, joista 26 sijaitsee mantereella, kolme Sansibarilla ja kaksi Pemballa.[46] Suurimmat kaupungit ovat Dar es Salaam, Mwanza, Sansibar, Arusha ja Mbeya.[47]

Tansanian alueet

Talous

Taloushistoria

Tansaniassa omaksuttiin sosialistinen talouspolitiikka Nyereren johdolla vuonna 1967. Valtion osuus taloudesta oli suurempi kuin missään muussa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maatalous oli kollektiivista ujamaa-kylien hallinnoimaa ja maataloustuotteiden kauppa oli kollektiivien ja valtion kontrollissa. Vähittäiskauppaa lukuun ottamatta kaikki muutkin talouden sektorit olivat valtion omistuksessa. Yrittäjiä pidettiin kapitalistisina riistäjinä (mabepari) ja halua harjoittaa liiketoimintaa pidettiin osoituksena huijariudesta (ulanguzi). Tämä politiikka johti maan kurjistumiseen, eikä kehitettyjä koulutus- ja hyvinvointipalveluita enää kyetty ylläpitämään. Välttämättömyystarvikkeita alettiin säännöstellä, ja maa tuli riippuvaiseksi ulkomaisesta avusta. Maan talouspolitiikkaa alettiin liberalisoida 1986.[48]

Tansania on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista.[5] Vuonna 2012 arvioitiin, että 28 prosenttia väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[49]

YK:n kehitysohjelma UNDP on mitannut eri valtioiden kehitystä odotettavissa olevan elinajan, lukutaidon, koulutuksen ja elintason perusteella. Mitta-asteikkoa kutsutaan inhimillisen kehityksen indeksiksi (engl. Human Development Index, HDI). Tansania sijoittuu tässä vertailussa lähelle häntäpäätä: vuonna 2018 se oli 154. sijalla kaikista 189:stä mukana olleesta maasta. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 Tansanian HDI nousi vuosittain keskimäärin 1,15 prosenttia arvosta 0,436 nykyiseen lukemaan 0,538. Nousu ei ole ollut tasaista, vaan joinain vuosina on ollut laskuakin.[50]

Vuosina 1990-2000 Tansanian taloutta vapautettiin jonkin verran ja vuoden 2008 jälkeen hieman lisää,[51] mutta se on yhä "enimmäkseen epävapaa", sijalla 109/178 (2015, Heritage)[52] tai 82/157 (2013, Fraser).[53]

Talous on kasvanut, ja velkojen mitätöinti on johtanut siihen, että resursseja on riittänyt esimerkiksi energian tuottamiseen ja ruokahuoltoon. Väestö kasvaa kuitenkin niin nopeasti, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrää ei ole helppoa vähentää. Talous on vahvasti riippuvainen maataloudesta, joka muodostaa noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, 85 prosenttia viennistä ja työllistää 80 prosenttia väestöstä. Talous on kuitenkin voimakkaassa 6–7 prosentin nousussa.[5]

Luonnonvarat

Tansanian merkittävimmät luonnonvarat ovat tina, fosfaatti, rautamalmi, kivihiili, jalokivet, kulta, maakaasu, nikkeli ja vesivoima. Merkittävimmät vientituotteet ovat kulta, kahvi, puuvilla ja cashewpähkinät. Tansanian vientituotteista 85 prosenttia on maailmanmarkkinahintojen heilahteluille alttiita maataloustuotteita.[5]

Merenpohjasta Tansanian edustalta löytyi öljyä jo 1960-luvulla, mutta vasta 2000-luvulla alettiin neuvotella sen hyödyntämisestä. Esiintymiä on Sansibarin ja Mafian saaren edustalla sekä Rufijijoen suistossa.[54] Vaikka öljyä ja maakaasua on vahvistettu olevan paljon, varojen hyödyntäminen on vielä vuosien päässä.[55]

Maatalous ja teollisuus
Sisalviljelmä Tansaniassa

Maatalous on Tansaniassa tärkeä elinkeino. Pääosa tiloista on pieniä, yhdestä kolmeen hehtaaria. Viljelymaasta 70 prosenttia kynnetään käsikuokilla, 20 prosenttia härkien vetämällä auralla ja noin 10 prosenttia traktorilla. Kastelussa luotetaan pääosin sateeseen, mutta kastelujärjestelmiä on suunniteltu. Viljelyssä on noin viisi miljoonaa hehtaaria, joista 86 prosentilla kasvatetaan ruokakasveja.[56]

Tansanian maatalous tuottaa myyntiin kahvia, sisalia, teetä, puuvillaa, pyretriiniä, cashewpähkinöitä, tupakkaa ja mausteneilikkaa. Maissia, vehnää, kassavaa, banaaneita ja muita hedelmiä hyödynnetään myös kotitarveviljelyssä.[5] Sansibarilla tuotetaan mausteneilikkaa, joka on sen suurin vientituote.[4]

Teollisuussektori on yksi Afrikan pienimmistä, ja se vastaa vain 22 prosentista bruttokansantuotteesta. Tyypilliset teollisuusyritykset ovat pieniä tai keskisuuria ja keskittyvät usein maataloustuotteiden jatkojalostukseen. Tuotantoteollisuus tähtää lähinnä kotimarkkinoille.[4]

Turismi

Matkailu on Tansanian kansantalouden toiseksi suurin ala,[57] ja ulkomaanvaluutan määrällä mitaten jo tärkein. Vuonna 2008 se toi maahan lähes kolme kertaa enemmän valuuttaa kuin maatalous. Matkailutulot ovat kasvaneet 2000-luvun kuluessa. Vuonna 2008 maassa kävi noin 750 000 matkailijaa, jotka tuottivat noin miljardi Yhdysvaltojen dollaria. Aiemmin matkailijat tulivat usein muualle Itä-Afrikkaan ja pistäytyivät samalla Tansaniassa, mutta 2000-luvulla maasta on tullut itsessään matkakohde.[58] Vuosikymmenen loppuvuosina maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma söi kuitenkin matkailutulojen kasvua.[4]

Kävijämäärät ovat kasvaneet, kun palvelutarjontaa on monipuolistettu ja matkailijoiden suosimia tieosuuksia asfaltoitu. Manner-Tansaniassa matkailijoita houkuttavat Unescon maailmanperintökohteet ja muut luonnonnähtävyydet sekä monipuolinen kulttuuri.[58] Ngorongoron sekä Serengetin kansallispuistot ovat villieläinten takia suosittu matkailukohde. Pelkästään Serengetissä kotimaisia ja ulkomaalaisia kävijöitä oli vuonna 2007 yhteensä jo miljoona.[57]

Sansibarin saarelle virtaa runsaasti turisteja, ja sinne on 2000-luvulla rakennettu paljon uusia hotelleja ja lomakohteita.[4] Hiekkarantojen lisäksi saarille myydään sukellus-, kalastus- ja purjehduslomia.[59]

Kehitysyhteistyö

Maailmanpankki ja kahdenvälisen kehitysavun kumppanit ovat rahoittaneet Tansanian talousjärjestelmän uudistuksia. Pankkijärjestelmän uusiminen on lisännyt investointeja. Talouskasvu on jatkunut jopa laman aikana – vuonna 2009 bruttokansantuote kasvoi 4,9 prosenttia, kahtena edellisvuonna yli 7 prosenttia.[5]

Tansania on yksi Suomen kehitysyhteistyön kahdeksasta pääkumppanimaasta, ja se on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tärkeimmät tukikohteet ovat metsäala, ympäristön kestävä kehitys, opetussektori ja hyvä hallinto. Suomi tukee Tansanian köyhyyden vähentämistä budjettituella, hanketuella ja ohjelmatuella. Tansaniaan suuntautuu myös kansalaisjärjestöille myönnettyä tukea.[60] Suomen budjetoitu kehitysapu Tansanialle vuosina 2016–2019 oli 52 miljoonaa euroa.[61]

Vuonna 1980 Tansanian hallitus ja suomalainen Valmet allekirjoittivat sopimuksen traktoritehtaan perustamisesta Kibahaan lähelle Tansanian pääkaupunkia Dar es Salaamia. Perustetun yhteisyrityksen osakekannasta Tansanian valtio omisti 80 prosenttia sekä Valmet ja Finnfund kumpikin 10 prosenttia.[62] Tehtaassa ehdittiin valmistaa 1990-luvun alkuun mennessä noin 2 400 traktoria ja niiden osuus kaikista maassa käytössä olleista traktoreista oli tehtaan toiminnan loppuaikoina 70 prosenttia.[63] Samassa tehtaassa koottiin ruotsalaisella lisenssillä myös Scania-kuorma-autoja.[64]

Tansania on voimakkaasti riippuvainen kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2010 sen budjetista 28 prosenttia rahoitettiin ulkomaisella avulla.[65]

Marraskuussa 2018 Tanska ilmoitti leikkaavansa kehitysapuaan Tansanialle maan heikentyneen ihmisoikeustilanteen vuoksi, ja samasta syystä Maailmanpankki perui Tansanialle suunnitellun 300 miljoonan dollarin lainan. Myös Euroopan unioni kertoi tarkastelevansa uudelleen suhdettaan Tansaniaan, ja EU:n edustaja kutsuttiin kotiin Tansaniasta. Dar es Salaamin kuvernööri oli lokakuussa 2018 kehottanut kansalaisia ilmiantamaan viranomaisille homoseksuaaleja, jotta näitä voidaan pidättää jatkossa. Homoseksuaalisuus on Tansaniassa rikos, ja miesten välisestä sukupuolisuhteesta voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen. Lisäksi maan yleinen mielipide suhtautuu homoseksuaalisuuteen tuomitsevasti, mikä pakottaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat elämään piilossa.[61] Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan olivat selvästi jyrkentyneet John Magufulin tultua maan presidentiksi vuonna 2015.[66] Myös raskaana olevia tyttöjä on estetty käymästä kouluja. Suomen ulkoministeriön itäisen Afrikan osaston päällikkö Theresa Zitting kertoi marraskuussa 2018, ettei Suomi aikonut vielä leikata kehitysapuaan Tansanialle, mutta vakuutti Suomen seuraavan tarkoin Tansanian ihmisoikeustilanteen kehittymistä.[61]

Liikenne
TaZaRa-juna Mbeyan asemalla.

Tansaniassa on 125 lentokenttää, mutta vain kahdella niistä on päällystetty, yli kolme kilometriä pitkä kiitotie.[5] Ne ovat Julius Nyereren kansainvälinen lentoasema Dar es Salaamissa ja Kilimanjaron kansainvälinen lentoasema Arushan ja Moshin välillä. Myös Sansibarin, Mwanzan ja Mtwaran lentoasemille tehdään kansainvälisiä lentoja.[67]

Rautateitä on yhteensä 3 689 kilometriä.[5] Kansainvälistä matkustajaliikennettä on kaksi kertaa viikossa Tazara-radalla Tansaniasta Sambiaan. Junamatka Dar es Salaamista Kapiri Mposhiin (josta voi jatkaa bussilla Lusakaan) kestää 40 tuntia.[67]

Suurilla järvillä (Tanganjika-, Victoria- ja Njassajärvillä) on kaupallista liikennettä naapurimaihin. Joet eivät sovellu laivaliikenteelle. Merialueilla on suuri merirosvojen vaara. Suurin satamakaupunki on Dar es Salaam.[5] Tansaniasta Mosambikiin pääsee lautoilla Malawin kautta.[67]

Matkustajat pääsevät bussilla varsin vaivattomasti naapurimaihin Keniaan, Malawiin, Ugandaan ja Sambiaan. Esimerkiksi matka Dar es Salaamista Nairobiin kulkee Arushan kautta ja kestää 14 tuntia.[67]

Väestö
Tansanian väkiluku kasvoi kymmenestä miljoonasta 37,5:een miljoonaan 1961–2003.

Tansanian väestö jakaantuu yli 120 etniseen ryhmään, joista sukumat, hayat, nyakyusat, nyamwezit ja chaggat ylittävät miljoonan henkilön rajan. Suurin osa heimoista kuuluu bantukansoihin. Swahili onkin valtion puhutuin kieli. Englanti on kuitenkin hallinnon, talouden ja korkeakouluopiskelun kieli. Sansibarilla puhutaan laajasti myös arabiaa. Lukutaitoisia on 68 prosenttia väestöstä.[10]

Mantereella noin 30 prosenttia on kristittyjä, 35 prosenttia muslimeja ja 35 prosenttia kuuluu luonnonuskontoihin. Sansibarin saarella sen sijaan 99 prosenttia väestöstä on islaminuskoisia.[5]

Tansanian vuosittainen väestönkasvu on 2,8 prosenttia.[5] Väestönkasvu luo valtavia paineita maan ruokahuollolle ja koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmälle.[68] Puu on yleisin energianlähde, ja kasvava väestö tarvitsee sitä yhä enemmän.[69]

Terveys

Velkahelpotusten ansiosta varoja käytetään enemmän terveydenhuoltoon ja edistystä on tapahtunut huomattavasti. Neuvolakäynnit ovat lisääntyneet, ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt viidenneksellä vuodesta 1995. Tuhkarokkoa vastaan rokotetaan 90 prosenttia lapsista. Vesihuolto on parantunut, mikä on vähentänyt tartuntatauteihin sairastumista. Nykyisin 75 prosenttia tansanialaisista voi saada puhdasta juomavettä kotinsa lähistöltä. Malaria, ripuli ja tuberkuloosi ovat kuitenkin yhä suurimmat terveydenhuollon haasteet. Neljännes lapsista on aliravittuja. Vuoden 2010 väliraportissa arvioitiin, että maa saavuttaa YK:n 11 vuosituhattavoitteesta kolme melko varmasti (koulutus, HIV ja kaupunkien vesihuolto) ja kaksi mahdollisesti (imeväisten ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuuden vähentäminen). Sen sijaan köyhien osuuden vähentäminen, äitien terveyden edistäminen, puhtaan veden saanti maaseudulla ja viemäröinnin parantaminen jäänevät saavuttamatta.[70]

Neuvolakäyntien yleistymisestä huolimatta äitien terveys ei ole kohentunut samaa vauhtia kuin lasten. Tansaniassa äitiyskuolleisuus on Afrikan synkintä tasoa. Vuosittain tuhansia äitejä kuolee raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin.[71] Kuolleisuusluku on Tansanian terveysministeriön mukaan 578 äitiä sataatuhatta synnytystä kohti, WHO:n mukaan 900 sadastatuhannesta. Yleisimmät kuolinsyyt ovat verenvuoto, tulehdukset, korkea verenpaine, pitkittynyt synnytys ja kotitekoiset abortit.[72]

HIV-virus on Tansaniassa yleinen. Vuonna 2012 aikuisväestöstä 5,1 prosenttia oli HIV-positiivisia, ja AIDSiin kuoli 80 000 ihmistä.[5] Vuonna 2012 maassa oli 1,2 miljoonaa AIDS-orpoa. Antiretroviraalilääkityksen jakelua on koetettu lisätä kansainvälisen avun turvin. Vuonna 2011 lääkitystä sai 40 % sitä tarvitsevista potilaista, mutta vain 14 % lääkitystä tarvitsevista lapsista. On myös yleistä, että hoito jätetään kesken.[73]

Koulutus
Tansanialaisia opiskelijoita hoitamassa koulun peltoa

Nuorena valtiona Tansania panosti koulutukseen, ja peruskoulutus oli ilmaista 1970-luvulla. Talousvaikeuksien takia koulumaksut olivat käytössä vuosina 1984–2002. Kansainvälisen tuen avulla koulumaksut poistettiin ja koulutusta alettiin kehittää voimakkaasti.[74]

Kun vuonna 1990 vain noin puolet seitsemänvuotiaista aloitti koulunkäynnin, vuonna 2008 osuus oli jo 98 prosenttia.[75]

Koululaisten määrän kasvu johti tilojen, opettajien ja tarvikkeiden tarpeen kasvamiseen. Tuhansien koulujen rakentamisesta huolimatta koulua pitää käydä kahdessa vuorossa suurissa ryhmissä ja osa oppitunneista pidetään ulkona.[74]

Julkiset koulutusmenot olivat 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2010.[5]

Koululaitos on periaatteessa kaksikielinen. Alaluokilla opetuskieli on swahili, yläluokilla pääasiallinen opetuskieli on englanti. Vaikka koulun aloittajien määrä on saatu nousemaan YK:n vuosituhattavoitteiden edellyttämälle tasolle, oppimistulokset ovat heikkoja, monet reputtavat kokeissa ja merkittävä osuus yläasteelle siirtyvistä on lukutaidottomia.[76]

Dar es Salaamin yliopisto on maan suurin ja vanhin yliopisto. Se on perustettu vuonna 1970. Lukuvuonna 2011–2012 yliopistossa aloitti noin 21 500 opiskelijaa. Heistä naisia oli hiukan yli kolmasosa.[77] Vuonna 1984 perustettu Sokoinen maatalousyliopisto (Morogorossa) on maan toiseksi arvostetuin yliopisto.[78][79] Kaikkiaan maassa on jo yli 30 yliopistoa.[80][79]

Kulttuuri
Kanga-kankaita myynnissä torilla lähellä Arushaa.

Tansanialainen maisema ja suuret villieläimet ovat saaneet kansallisen symbolin aseman, ja niiden kuvia on niin kolikoissa kuin tuotemerkeissäkin. Myös vapauden soihtu, 'uhuru, ja sotilaan kuva, joka edustaa isänmaalle uhrauksien tehneiden muistoa, ovat kansallisia symboleita.[81]

Arkiaterian pohjana oleva hiilihydraattipitoinen aines vaihtelee eri osissa maata: luoteessa syödään ruokabanaania, keski-ja lounaisosassa maissista tai durrasta tehtyä ugali-puuroa ja rannikolla riisiä. Sen kanssa syödään kalaa tai lihaa ja monenlaisia vihanneksia. Tansanian kuušilaiset kansat eivät kuitenkaan syö lainkaan kalaa[82]. Intialaista ruokaa, kuten chapati-leipää, masala-kastiketta ja samosa-piiraita saa kaupunkialueilta yleisesti.[81]

Tansanian musiikkielämä on saanut vaikutteita kaukaa, sekä Afrikan manterelta että kauppareittejä pitkin muista maanosista. Rannikko on saanut vaikutteita arabeilta ja jopa Indonesiasta asti. Kulttuurivaihto on ollut kaksisuuntaista: Bahrainissa on tansseja, jotka ovat saaneet vaikutteita Tansaniasta.[83]

Rannikkoseudulla vaikuttava taarab-musiikki yhdistää swahilinkieliseen tekstiin tyypillisiä intialaisia ja arabien melodioita.[84]

Kanga on perinteinen värikäs kangas, jota käytetään sekä vaatteena että vauvojen kantoliinana.[85]

Tunnettuja tansanialaisia kirjailijoita ovat Tololwa M. Mollel ja Martha Mvungi.[86] Laulaja Freddie Mercury syntyi Tansanialle nykyisin kuuluvalla Sansibarin saarella, mutta hän muutti pois ennen kuin saari siirtyi Tansanian haltuun.[87]

Urheilu

Tansanian jalkapallomaajoukkueen suurin saavutus on Afrikan-mestaruuskilpailuiden ensimmäinen kierros vuonna 1980.[88] Olympialaisiin Tansania on osallistunut vuodesta 1964 alkaen, mutta ainoat mitalinsa se on saanut Moskovan kisoista 1980, kun Filbert Bayi ja Suleiman Nyambui saivat hopeaa yleisurheilussa.[89]

Media

Tansaniassa televisio heikentää perinteistä radion asemaa, ja maa on siirtynyt digitaalitelevisioverkkoon. IPP Media ja valtio-omisteinen Tansanian Broadcasting Corporation ovat merkittäviä toimijoita media-alalla. Tansanian vanhin sanomalehti on Daily News.[90]

Yhdysvaltalaisen Freedom Housen mukaan Tansaniassa toimittajiin kohdistuvat uhkaukset ja hyökkäykset estävät kriittistä raportointia.[34] Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaiseman vuosiraportin (2020) mukaan lehdistövapaus on Tansaniassa heikko. Maa on sijalla 124 järjestön pisteyttämästä 180 maasta ja on maailmanlaajuisesti lehdistönvapauden viisiportaisella asteikolla toiseksi heikoimmalle tasolle, vaikean lehdistönvapauden luokkaan. Missään muussa maassa lehdistövapaus ei ole romahtanut yhtä paljon kuin vuonna 2015 presidentiksi valitun John Magufulin (1959–2021) kaudella autoritääriseksi muuttuneessa Tansaniassa. Magufoulille annettiin puskutraktoria kuvaava lempinimi (Bulldozer), koska hän ei kestänyt itseensä tai politiikkaansa kohdistettua kritiikkiä. Neljässä vuodessa suljettiin viisitoista kritiikkiä esittänyttä joukkotiedotusvälinettä. Esimerkiksi maan johtava sanomalehti, yksityisesti kustannettu The Citizen suljettiin viikon ajaksi (2019) ja sen sisarlehden verkkojulkaisu puoleksi vuodeksi (2020).[91][92] Kaupallisista tiedotusvälineistä uhattiin vetää pois kaikki julkiset ilmoitukset, mikäli presidentin puoluetta tai presidenttiä arvosteltaisiin. Kriittiseen mediaan kohdistettuja rikoksia ei tutkittu juuri lainkaan.[93][94]

Lähteet

Viitteet
  1. Tanzania profile BBC News Africa. BBC World News. Viitattu 13.04.2013.
  2. Tanzania in Figures 2020 (pdf) June 2021. National Bureau of Statistics / Ministry of Finance and Planning, nbs.go.tz. Viitattu 13.9.2021. (englanniksi)
  3. Tanzania Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.5.2014.
  4. Background Note (Previous versions) US Department of State. Viitattu 26.8.2013.
  5. Tanzania The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  6. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  7. Thorsen, Steffen: Current local time in Dar es Salaam Time and Date. Viitattu 24.5.2008. (englanniksi)
  8. 9 December 1961 – Tanzania Achieves Independence About Africa. Arkistoitu 12.4.2014. Viitattu 30.5.2014.
  9. Tanzania Country Code org. Viitattu 30.5.2014.
  10. Suuri tietosanakirja, s. 806. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3.
  11. National Symbols Tanzania Mission to the UN. Viitattu 30.5.2014.
  12. Maatiedosto Tansania 2013. Suomen suurlähetystö Dar es Salaam. Arkistoitu 31.5.2014. Viitattu 30.5.2014.
  13. Victoria Basin forest-savanna mosaic (AT0721) (Ecoregion Profile) 2001. WWF / National Geographic. Arkistoitu 30.3.2010. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  14. Tanzania National Parks (Official Website) Tanzania National Parks. Arkistoitu 3.1.2011. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
  15. Ngorongoro Crater Tanzania Tourist Board. Arkistoitu 2.12.2010. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  16. Selous Game Reserve Tanzania Tourist Board. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  17. Tanzania: Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
  18. Tanzania – Flora and fauna Encyclopedia of the Nations. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
  19. List of Freshwater Fishes for Tanzania Mongabay. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
  20. Tanzania BBC. Viitattu 31.5.2014.
  21. Average Conditions: Dar-es-Salaam BBC Weather
  22. Average Conditions: Dodoma BBC
  23. Olduvai Gorge: Oldest Evidence of Mankind's Evolution Live Science. Viitattu 31.5.2014. (englanniksi)
  24. History. Tansanian valtio. Arkistoitu 15.3.2012. Viitattu 31.5.2014. (englanniksi)
  25. John Iliffe: Maji Maji Rebellion 1967. Journal of African History. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  26. Maji Maji Bibliography Project mhudi.de. 2004. Arkistoitu 12.4.2010. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  27. Julius Nyerere: Biography, Philosophy, & Achievements Encyclopedia Britannica. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  28. Tanzania foreign policy since Mwalimu Nyerere era The Citizen. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  29. Fidel Castro and Julius Nyerere Getty Images. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  30. Tanzania – Foreign Relations www.globalsecurity.org. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  31. Zaki Ergas: Why Did the Ujamaa Village Policy Fail? – Towards a Global Analysis. The Journal of Modern African Studies, 1980/09, nro 3, s. 387–410. doi:10.1017/S0022278X00011575. ISSN 1469-7777. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  32. Timeline BBC
  33. Manara, Kenny: Tansanian vaalit: Valtapuolueelle ylivoimainen voitto 22.12.2005. Kepa ry. Arkistoitu 23.11.2007. Viitattu 15.11.2008.
  34. Tanzania country profile bbc.com. 15.11.2018. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  35. AfricaNews: Magufuli's party wins 99% of seats in Tanzania's local elections Africanews. 26.11.2019. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  36. Tanzania – Presidential, National Assembly and local government elections EISA. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  37. Tanzania profile – Leaders BBC. Viitattu 26.8.2013.
  38. Itsenäisyysjuhlista tuli siivouspäivä – Tansanian uusi presidentti taistelee ylellisyyskuluja ja korruptiota vastaan Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.3.2016. Viitattu 21.2.2016.
  39. Tanzanian PM to resign over graft 7.2.2008. BBC. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  40. Tanzania Bunge (National Assembly) IPU. Viitattu 26.8.2013. (englanniksi)
  41. Nahodha reappointed Chief Minister 2005. IPP Media. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  42. Zanzibar: 2010 Presidential election results EISA. Viitattu 26.8.2013.
  43. Tanzanian ruling party declared winner in Zanzibar re-run vote Reuters. 21.3.2016. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  44. IPU PARLINE database: United Republic of Tanzania (Bunge), Last elections. Inter-Parliamentary Union. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  45. Tanzania: Freedom in the World 2022 Country Report Freedom House. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  46. Tanzania in Figures 2019 (pdf) (s. 3, 19) Tanzania National Bureau of Statistics. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
  47. Tanzania: Regions and Cities citypopulation.de. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
  48. Temu, A. E. & Due, J. M.: The business environment in Tanzania after socialism: challenges of reforming banks, parastatals, taxation and the civil service. The Journal of Modern African Studies, 2000, 38. vsk, nro 4, s. 683–712. Cambridge University Press. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.11.2008.
  49. Tanzania Data World Bank. Viitattu 31.5.2014.
  50. HDI Report 2009 UNDP. Viitattu 30.12.2009. (englanniksi)
  51. Tanzania[vanhentunut linkki], Fraser Institute, luettu 19.10.2015.
  52. Country Rankings, Heritage, 2015.
  53. Economic Freedom of the World 2015 Annual Report (Arkistoitu – Internet Archive), James Gwartney et al., Fraser Institute, sivut 9 ja 20.
  54. They made a mess of Nigeria... 2003. Guardian. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  55. Tanzania: Oil Prospects Get Even Brighter Citizen / All Africa. 28.6.2010.
  56. Agriculture Tanzania National Website. Arkistoitu 12.4.2013. Viitattu 1.6.2014. (englanniksi)
  57. The Serengeti Science Camp 2007. Serengeti Genesis. Viitattu 29.5.2010. (englanniksi)
  58. Tourism leads Tanzania’s economy Turbo news. 2008. Arkistoitu 27.3.2012. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  59. Visit Zanzibar vz910.org. 2009. Arkistoitu 12.8.2010. Viitattu 19.8.2010. (englanniksi)
  60. Tansania 14.5.2009. Ulkoministeriö. Arkistoitu 19.9.2011. Viitattu 16.8.2010.
  61. Konttinen, Matti: Suomi ei aio vielä leikata kehitysapuaan Tansanialle – UM:n virkamies rauhoittelee homokampanjasta aiheutunutta kohua: "Yksittäisen henkilön populistinen kampanja" 16.11.2018. Yle.
  62. Hannu Niskanen: Piikkilangankiristäjästä Power Plussaan – Valmet-traktorien värikkäät vaiheet, s. 109. Jyväskylä: Gummerus, 1989. ISBN 951-95880-8-6.
  63. Haapanen, Lauri: Oliko Valmetin Tansanian-retki silkka epäonnistuminen? 9.6.2011. Fingo. Arkistoitu 19.7.2020. Viitattu 18.7.2020.
  64. Niskanen 1989, s. 110.
  65. Foreign Aid contributions towards the National Budget Policy Forum. Arkistoitu 17.3.2013. Viitattu 30.5.2014.
  66. Tanska vähentää kehitysapua Tansanialle – taustalla seksuaalivähemmistöjen vastaiset kommentit 15.11.2018. Yle.
  67. Tanzania Lonely Planet. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  68. Talouskasvu ja velkahelpotukset vauhdittaneet Tansanian kehitystä 14.6.2010. Ulkoministeriö. Arkistoitu 8.7.2013. Viitattu 16.8.2010.
  69. Tanzania Domestic Biogas Programme Netherlands Development Organization. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  70. Tanzania MDG report 2010 2011. UNDG. Arkistoitu 2.6.2014. Viitattu 1.6.2014.
  71. TANZANIA: Home deliveries contribute to mother, child deaths 2009. IRIN NEWS. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  72. Where Life’s Start Is a Deadly Risk 23.3.2009. The New York Times. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  73. HIV & AIDS in Tanzania AVERT. Viitattu 1.6.2014.
  74. Tansania laittoi peruskoulutuksen kuntoon 2006. Ulkoministeriö. Arkistoitu 21.4.2007. Viitattu 16.8.2010.
  75. Koulussa lähes kaikki Vuosituhattavoitteet Tansaniassa. Ulkoministeriön kehitysviestintä. Arkistoitu 2.6.2014. Viitattu 1.6.2014.
  76. How Tanzania is failing its students SPEAK. Viitattu 1.6.2014. (englanniksi)
  77. Background /Admission University of Dar es Salaam. Viitattu 1.6.2014. (englanniksi)
  78. About Sokoine University of Agriculture Sokoine University of Agriculture, sua.ac.tz. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  79. Webometrics Ranking of World Universities: Tanzania (espanjalaisen tutkimuskeskus Consejo Superior de Investigaciones Científicas (CSIC):n yliopistolistaus) January 2022. Cybermetrics Lab/ CSIC, webometrics.info. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  80. Links to University Institutions Tanzania Commission for Universities, tcu.go.tz. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  81. Tanzania Countries and their cultures
  82. Frederick J. Simoons: Eat Not this Flesh: Food Avoidances from Prehistory to the Present, s. 262. The University of Wisconsin Press, 1994. ISBN 9780299142544. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.6.2014).
  83. Culture Tanserve. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  84. Taraab Music National Geographic. Arkistoitu 20.8.2012. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  85. African fashion from East Africa Watatu Textil. Arkistoitu 15.9.2011. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  86. Kristiina Vattulainen: Afrikkalaista kaunokirjallisuutta 2003. Suomen Kirjastoseura. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 1.9.2010.
  87. Star Of India Sunday Times Magazine. Arkistoitu 16.3.2015. Viitattu 25.6.2012.
  88. African Cup of Nations 1980 Final Tournament WildStat. Viitattu 1.6.2014.
  89. Tanzania Sport Reference. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 1.6.2014.
  90. Tanzania profile – Media BBC News. 6.8.2019. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  91. Tanzania should stop banning newspapers – HRW globalskyafricaonline.com. 7.3.2019. Viitattu 29.1.2022. (englanniksi)
  92. Tanzanian newspaper banned from publishing online for 6 months over COVID-19 report cpj.org. 11.5.2020. Viitattu 29.1.2022. (englanniksi)
  93. 2020 World Press Freedom Index Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 25.12.2020. (englanniksi)
  94. Tanzania - “Bulldozing” the media 2020 World Press Freedom Index. Reporters without borders, rsf.org. Viitattu 25.12.2020. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.