Tanja Jänicke

Jänicke valmistui kalustemuotoilijaksi Lahden muotoiluinstituutista ja suoritti sitten tilasuunnittelun maisteriopintoja Taideteollisessa korkeakoulussa.

Opintojen jälkeen Jänicke toi maahan saksalaisia Bulthaup-keittiöitä ja toimi sisustusarkkitehtina vuosina 1995−2002. Vuosina 2002–2015 hänellä oli oma sisustusarkkitehtuuri- ja rakennuttajakonsulttitoimisto Työhuone 15, osoitteessa Bulevardi 15. Hän suunnitteli lukuisia yksityiskoteja, toimistotiloja sekä muutamia ravintoloita.

Vuonna 2013 Jänicke oli mukana perustamassa Suomen ensimmäistä vastikkeellista joukkorahoituspalvelua Mesenaatti.me[3] sekä yleishyödyllistä yhdistystä Yhteismaa ry.

Mesenaatti nimettiin vuonna 2017 Pohjoismaiden suurimmaksi ja Euroopan viidenneksi suurimmaksi joukkorahoituspalveluksi. Perinteisen joukkorahoitusmallin lisäksi Mesenaatti on kehittänyt nk. hybridirahoitusmallin jossa yhdistetään suuren yleisön joukkorahoitusta kuntien ja kaupunkien avustuksiin. Ensimmäisenä mallia pilotoi Tampereen kaupunki vuonna 2019 toteutetulla pormestarin joukkorahoituskokeilulla.[4] Mesenaatti myös innovoi, muotoili ja toteutti vuonna 2018 Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta Kokeilun paikka -nimisen kokeilukulttuuria^selvennä edistävän nettipalvelun. Koronapandemian puhjettua Mesenaatti rakensi muutamassa päivässä Korona Aid -sivuston, jonka tarkoituksena oli auttaa koronarajoitusten myötä toimeentulonsa menettäneitä luovan alan toimijoita ja pienyrityksiä.[5]

Yhteismaa ry on helsinkiläinen yleishyödyllinen yhdistys, joka sai alkunsa Pauliina Seppälän innovoimasta Siivouspäivä-kierrätystapahtumasta.[6][7]

Yhteismaan seuraava tapahtumakonsepti oli Illallinen Suomen taivaan alla[8]. Illallinen kehitettiin Helsinki-päivän juhlistamiseksi vuonna 2013. Pohjoisesplanadin ajorata suljettiin autoilta ja sille katettiin 1000 hengen illallispöytä. Illallispaikat varattiin loppuun kahdessa minuutissa. Yhteismaa rakensi tapahtuman, pystytti pöydät ja koristi ne valkoisilla liinoilla. Tapahtumaan ilmoittautuneet kaupunkilaiset kattoivat oman illallisensa näille pöydille ja nauttivat toistensa seurasta. Illallisesta syntyi Helsinki-päivän perinne. Sittemmin suuria yhteisillallisia on järjestetty myös Tapiolassa, Turussa, Lahdessa, Hyvinkäällä, Tampereella ja Jyväskylässä.^lähde?

Sittemmin Yhteismaa ry on innovoinut, muotoillut, rakentanut ja ylläpitänyt lukuisia muita kaupunkeja elävöittäviä ja itseohjautuvaa kaupunkikulttuuria sekä osallisuutta tukevia konsepteja, kuten Kotiteatterifestivaali, Galleriakeskiviikko, Olohuonenäyttely ja Helsinki Sauna Day.[9][10][11][12]

Yhteismaa ry:n vuosina 2015–2022 toiminut Nappi Naapuri oli digitaalinen naapurustojen media, jonka välityksellä lähellä toisiaan asuvat ihmiset saattoivat kohdata[13]. Palvelun päämääränä oli lisätä naapurustojen sosiaalista hyvinvointia. Koronapandemian puhjettua 2020 Nappi Naapuri avasi Koronapu-sivuston, jonka tarjosi lähellä toisiaan asuville ihmisille kanavan pyytää ja tarjota naapuriapua niille jotka syystä tai toisesta olivat eristettyinä koteihinsa.[14] Nappi Naapuri -palvelu lakkautettiin vuoden 2022 lopulla resurssien puutteessa[15].

Vuonna 2016 Tanja Jänicke kehitti yhteismaalle Rantakesä-konseptin, jonka ideana oli mahdollistaa kaupunkilaisille helppo tapa järjestää ulkoilmatapahtumia. Konseptissa lupamenettely ja siihen liittyvä byrokratia korvattiin ilmoitusmenettelyllä.^lähde? Konseptin nettisivu toimi myös varaus- ja ilmoitusalustana sekä tapahtumakalenterina.[16] Vuonna 2020 Helsingin kaupunki integroi Rantakesäkonseptin ja sen kautta varattavissa olevat tapahtumapaikat osaksi kaupungin Varaamo-palvelua.

Tanja Jänicke teki lisäksi itsenäisiä palvelumuotoilu- ja käyttöliittymäsuunnitteluntehtäviä, esimerkkinä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen toimeksiannosta suunniteltu verkkosivusto Arkkitehdiksi.^lähde?

Jänickelle myönnettiin vuonna 2020 Muotoilun valtionpalkinto[17] Sen perusteluissa todettiin Jänicken toteuttamien hankkeiden olevan innostavia esimerkkejä uudenlaisesta, perinteisiä raja-aitoja rikkovasta luovasta työstä, joka etsii vastauksia yhteiskunnallisiin kysymyksiin muotoilun menetelmiä hyödyntäen: ”Niiden yhteisenä nimittäjänä on osallisuus – jokaisen oikeus elää itsensä näköistä elämää, vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen.”[3]

Tanja Jänicke oli kääntäjinä ja 1970-luvulla myös Kirjavintti-kirjakaupastaan tunnettujen Raija ja Gisbert Jänicken tytär.[18][19] Hän kuoli levinneeseen umpilisäkkeen syöpään 53-vuotiaana 6. tammikuuta 2022.[3]

• Tanja Jänicke ja Stuba Nikula kertovat kaupunkiaktivismihankkeista, video 45 min, Tiivistämö / YouTube 26.10.2018.