Tanagra

Tanagra (m.kreik. Τάναγρα, joskus Tanagraia, Ταναγραία)[1][2] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Se sijaitsi noin 20 kilometriä itään Thebasta lähellä nykyistä Tanágran kylää.[3][4][5]

Tanagra
Τάναγρα
Sijainti

Tanagra
Koordinaatit 38°18′32″N, 23°35′10″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Tanágra, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia
Aiheesta muualla

Tanagra Commonsissa

Tanagra tunnetaan erityisesti terrakotasta valmistetuista niin kutsutuista tanagralaisista pienoispatsaista.

Maantiede

Tanagran kaupunki sijaitsi Kerykeion-vuoren itäpäässä olevalla kukkulalla lähellä Asopos-joen rantaa. Kukkula oli laajan, hedelmällisen tasangon laidalla.[4] Paikka on noin viisi kilometriä itäkaakkoon nykyisestä Tanágran kylästä ja noin neljä kilometriä etelään Schimatárista.[5] Kaupungin alueen etelälaidasta kulkee nykyisin osin avokanavana kulkeva vesikanava, joka yhdistää Ylíki-järven Marathónaksen tekojärveen. Tanagran kaupunkivaltion alue oli suhteellisen suuri, ja siihen kuuluivat laajimmillaan muun muassa Aulis, Delion, Hyria, Salganeus sekä Tetrakome (Farai, Harma, Heleon ja Mykalessos). Eteläisen Euboianlahden rannalla sijainnut Aulis toimi kaupungin satamana. Tanagra tunnettiin myös nimellä Poimandria ja sen alue nimellä Poimandris.[2][4]

Historia

Tanagran seutu on ollut asuttu viimeistään mykeneläisellä kaudella, jolta ajalta lähistöltä on löydetty hautausmaa. Kaupunki ei tästä huolimatta esiinny Homeroksen Iliaan laivaluettelossa.[4] Antiikin aikana Tanagra yhdistettiin kuitenkin usein Homeroksen mainitsemaan Graiaan. Toisaalta monet pitivät kaupunkeja eri paikkoina, ja esimerkiksi Aristoteles sijoitti Graian Oropokseen.[2] Tanagran alkuperäisten asukkaiden sanottiin olleen gefyralaisia (Gefyraioi), jotka tulivat Foinikiasta Kadmoksen mukana ja muuttivat sitten Attikaan.[2]

Tyypillinen tanagralainen pienoispatsas, n. 325–300 eaa.

Tanagran kuvataan olleen mukana perustamassa muun muassa Herakleia Pontiken ja Kymen siirtokuntia. 500-luvulta eaa. lähtien kaupunki löi omaa rahaa. Se kuului Boiotian liittoon persialaissotien lopulle vuoteen 480 eaa. saakka. Kaupungin lähellä käytiin Tanagran taistelu vuonna 457 eaa. ja Oinofytan taistelun vuonna 457/456 eaa. Tuohon aikaan spartalaiset olivat asettuneet kaupunkiin avustaakseen Ateenan oligarkkeja syrjäyttämään demokratian. Tanagran taistelun voitti Sparta, mutta Oinofytan taistelussa vain pari kuukautta myöhemmin Ateena sai vallattua Boiotian. Tämän jälkeen ateenalaiset tuhosivat Tanagran muurit. Tanagran lähellä käytiin myös Delionin taistelu vuonna 424 eaa. Vuosina 386–374/372 kaupunki oli jälleen Spartan valtaamana, ja siellä oli spartalainen varuskunta.[4][2]

Tanagra tunnettiin erityisesti siitä, että siellä valmistettiin tanagralaisiksi pienoispatsaiksi kutsuttuja pieniä terrakottapatsaita. Niitä valmistettiin myös muun muassa Thebassa ja Thespiaissa. Patsaiden valmistaminen oli mahdollisesti jo esi-kreikkalaista alkuperää, ja niitä jätettiin votiivilahjoina temppeleihin, sekä hautoihin tai niiden päälle. Tuotanto lisääntyi arkaaisella kaudella. 600-luvulla eaa. muottien käyttöönotto mahdollisti sen, että patsaita voitiin valmistaa suuria määriä vientiä varten. 500-luvulta eaa. lähtien patsaat alkoivat esittää uskonnollisten aiheiden lisäksi tavallisia ihmisiä arkiaskareissaan. Klassisella kaudella tulivat muotiin tunnettujen kuvanveistäjien, kuten Feidiaan ja Praksiteleen, veistosten kopiot. Patsaiden valmistaminen lisääntyi huomattavasti 300-luvulla eaa., mutta alkoi vähetä 100-luvulla eaa. ja käytännössä päättyi roomalaisella kaudella. Veistostyyppi on nimetty kaupungin mukaan, koska se on niiden ensimmäisiä löytöpaikkoja.[4] Tanagra tunnettiin myös tappelukukkojen kasvattamisesta.[2] Tanagrasta oli kotoisin muun muassa runoilijatar Korinna.[2]

Roomalaisella kaudella vuodesta 145 eaa. Tanagralla oli vapaakaupungin (civitas libera et immunis) oikeudet. Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. se oli Thespiain ohella Boiotian kukoistavin kaupunki. Kaupunki säilyi olemassa ainakin 500-luvulle jaa. saakka.[4][2]

Tanagran alueella on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia.[4] Ne on tehnyt Ateenan arkeologinen seura.[6] Nykyinen Tanágran kylä on ottanut nimensä antiikin ajan kaupungista, mutta sijaitsee kuitenkin eri paikassa.

Rakennukset ja löydökset
Stefanoksen hautakivi, 300-luvun eaa. alku. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Tanagran kaupunki oli ympäröity muureilla, joiden yhteispituus oli noin 3,2 kilometriä. Niiden sijainti näkyy kohoumana maastossa, mutta muureista on jäljellä lähinnä kivikasoja. Muureissa oli torneja säännöllisin välein.[4][2][5]

Kaupungissa oli kaksi agoraa, ylempi agora ylempänä rinteessä sekä alempi agora kaupungin pohjoisosassa kaupunginmuurin laidalla. Alemman agoran lähellä sijaitsi gymnasion, jossa oli Korinnan patsas. Kaupungin eteläosassa lähellä ylempää agoraa oli puolikaarenmuotoinen teatteri, joka oli kaiverrettu rinteeseen ja jonka muoto näkyy paikalla edelleen. Teatterin lähellä oli odeion.[5]

Teatterin lähellä sijaitsi myös Dionysokselle omistettu temppeli, joka oli kaupungin tärkein. Siellä sijaitsi Kalamiin paroslaisesta marmorista veistämä Dionysoksen kulttikuva. Temppelin lähellä sijaitsi myös Themiin, Afroditen ja Apollonin temppelit, sekä kaksi Hermeelle omistettua temppeliä, Hermes Krioforoksen ja Hermes Promakhoksen temppelit.[2][5]

Kaupungin alueelta ja ympäristöstä on löydetty suuri määrä piirtokirjoituksia. Kaupungin lähistöltä on löydetty useita hautausmaita. Haudoista on löydetty tuhansittain tanagralaisia pienoispatsaita.[4]

Tanagrasta tehtyjä esinelöytöjä on muun muassa Thívan arkeologisessa museossa sekä Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.

Lähteet
  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Τάναγρα A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Smith, William: ”Tanagra”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”220 Tanagra”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  4. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Tanagra, Boiotia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  5. Η Αρχαία Τανάγρα Δήμος Τανάγρας. Viitattu 21.8.2017.
  6. The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 21.8.2017.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.