Tampereen seudun linja-autoliikenne
Tampereen seudun linja-autoliikenne on Tampereen seudun joukkoliikenteen linja-autoilla liikennöitävää paikallisliikennettä. Linja-autoliikenne kattaa Tampereen seudun eli Tampereen, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Oriveden ja Vesilahden sekä osittain myös Hämeenkyrön ja Valkeakosken sisäisen liikenteen sekä näiden kuntien rajat ylittävän seutuliikenteen.
Tampereella linja-autoreiteissä on suosittu kaupungin rakenteen takia länsi-itäsuuntaisia heilurilinjoja, jotka ajavat keskustan läpi. Näin ollen vain muutamat linjat päättyvät keskustaan. Merkittävimpien keskustaan päättyvien linjojen pääteasema on yleensä Keskustorin bussiterminaalissa, muiden linjojen päätepysäkkejä on esimerkiksi Pyynikintorilla ja Sorin aukiolla. Keskustassa liikenne painottuu voimakkaasti Hämeenkadulle, joka on koko pituudeltaan joukkoliikennekatu. Tärkeimpiä linjoja ovat runkolinjat, jotka on numeroitu linjoiksi 1–10.[1]
Historia
Ensimmäiset linja-autoliikennekokeilut Tampereen seudulla tehtiin jo varhain 1900-luvulla. Vielä tuolloin vaihtoehtona oli myös raitiotien rakentaminen. Etenkin 1920- ja 1930-lukujen kuluessa tehtiin useita yksityisiä yrityksiä linja-autoliikenteen käynnistämiseksi, mutta ennen 1930-luvun loppua mikään niistä ei jäänyt pysyväksi.[2] Esimerkiksi vuonna 1920 tamperelainen liikemies Kaarlo Leander osti Saksasta kaksi käytettyä kaksikerroksista linja-autoa tarkoituksenaan kaupunkiliikenteen aloittaminen Tampereella, mutta tämä jäi vain yritykseksi[3].
Vakiintuneen paikallisliikenteen Tampereella aloitti yksityinen Tampereen Liikenne -osakeyhtiö. Tampereen Liikenne Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin 20. marraskuuta 1935. Perustajaosakkaat olivat tamperelaiset liikenteenharjoittajat Leino & Kumppanit Oy ja Väinö Paunu sekä huittislainen Lauttakylän Auto Oy. Leino & Kumppanit Oy lakkautettiin vuonna 1937 ja sen henkilökunta, kalusto ja liikenne siirtyivät Tampereen Liikenne Oy:lle.[4]
Välittömästi perustamisensa jälkeen uusi yhtiö anoi Tampereen kaupungilta liikennelupaa kaikille kaupunkilinjoille ehdolla, ettei lupia myönnettäisi tänä aikana millekään muille liikennöitsijöille. Tampereen maistraatti myönsi uudelle yhtiölle viiden vuoden toimiluvan vuoden 1936 alusta lukien, mutta varsinaisen toimintansa Tampereen Liikenne Oy aloitti vasta vuoden 1937 alussa, jolloin se oli saanut hankituksi tarvittavan kaluston. Tampereen Liikenne Oy sai hoidettavakseen liikenteen myös Pohjois-Pirkkalasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa liitetyllä alueella, kun siellä toimineet viisi liikennöitsijää luopuivat oikeuksistaan. [5] Tampereen Liikenne Oy:n aloittaessa toimintansa sillä oli 39 linja-autoa, joista tosin vain osa oli varsinaiseen kaupunkiliikenteeseen sopivia, sekä autohalli Tammelan kaupunginosassa Tammelan puistokadun varrella. Ennen sotia yhtiölle valmistui vielä uusi autohalli Nekalaan Lempääläntien varteen. Yhtiön autot olivat väriltään aluksi punaisia, mutta varsin pian ne maalattiin sinisiksi; sinistä väriä pidettiin paremmin kaupunkikuvaan sopivana. Vuonna 1939 Tampereen Liikenne Oy:llä oli yhteensä 65 linja-autoa, joista kaupunkiautoja oli 40 kappaletta. Suuri osa autoista oli varustettu dieselmoottorilla.[6][7]
Toisen maailmansodan syttyminen merkitsi suuria vaikeuksia Tampereen Liikenne Oy:n toimintaan. Hankaluuksia olivat korvaavien polttoaineiden käytön aiheuttamien teknisten ongelmien synnyttämät myöhästymiset aikatauluista etenkin kaupunkiliikenteessä sekä puute kuljettajista ja asentajista. Lisäksi osa yhtiön kalustosta oli seisomassa toisaalta polttoaine- ja rengaspulan vuoksi, toisaalta puolustusvoimien käyttöön sopimattomina. Vanhan toimiluvan alkaessa umpeutua Tampereen kaupunki myönsi yhtiölle uuden viiden vuoden toimiluvan vuoden 1945 loppuun saakka; siitä lähtien lupa myönnettiin kerrallaan yhdeksi vuodeksi. Kun polttoainepula jatkui sota-ajan päättymisestä huolimatta, Tampereen Liikenne Oy alkoi harkita mahdollisuuksia johdinautoliikenteen aloittamiseksi ja anoi kaupungilta tarvittavan johdinverkon rakentamista. Tässä vaiheessa kaupunki päätti kuitenkin ottaa sisäisen liikenteen heti tilanteen niin salliessa kokonaan omaan hoitoonsa ja vuonna 1948 perustettu kaupungin liikennelaitos aloitti johdinautoliikenteen keskustasta Härmälään joulukuussa 1948.[8][9] Seuraavien vuosikymmenten aikana sekä johdinautolinjojen että tavallisten linja-autolinjojen liikennöintiä laajennettiin rinnakkain, kunnes johdinautoista päätettiin vähitellen luopua vuoteen 1976 mennessä.
Tampereen seudun yhteistariffi otettiin käyttöön 1996, josta alkaen kaupungin sisäiset liput alkoivat kelvata Tampereen liikennelaitoksen bussien lisäksi myös seutuliikenteen busseissa sekä Teiskon linjoilla. Kaupungin sisäinen, TKL:n liikennöimä, liikenne pysyi kuitenkin vielä erillään seudullisesta linja-autoliikenteestä, kunnes vuoden 2011 alusta Tampereen kaupungin joukkoliikenneviranomaisen toimialuetta laajennettiin. Tällöin linja-autoliikenne muuttui seudulliseksi kattaen Tampereen kaupungin lisäksi koko Tampereen seudun alueen. Tuolloin seutulinjoilla (linjat 40-100) oli käytössä sama lippujärjestelmä kaupungin sisäisten linjojen kanssa. Kantakaupungin matkakorteilla pystyi siten matkustamaan myös seutulinjoilla Tampereen rajojen sisäpuolella. Seutulinjojen linja-autoja ei ollut kuitenkaan kytketty sähköisiin informaatiojärjestelmiin.
Euroopan unionin päivitetty palvelusopimuslaki edellyttää asteittain sukuoikeuspohjaisesta joukkoliikenteestä luopumista ja siirtymistä kilpailutettuun liikenteeseen. Tampereella suurin osa siirtymäajan sopimuksista päättyi 29. kesäkuuta 2014, jolloin liikennöinnin järjestämisvastuu siirtyy liikennöitsijöiltä kaupungille. Tällöin Paunun ja Länsilinjojen vastuulla olleita reittejä Tampereen naapurikunnissa siirtyi Tampereen joukkoliikenteen hallinnoimiksi. Pirkkalan, Lempäälän, Kangasalan, Nokian ja Vesilahden liikenne kilpailutettiin, jonka seurauksena Pirkkalan ja Nokian liikennettä liikennöi jatkossakin Paunu, kun taas Vesilahdella, Lempäälässä ja Kangasalla liikennöi jatkossa Länsilinjat. Lisäksi pieniä kilpailutuksia voitti myös pienempiä linja-autoyrityksiä.
Oriveden ja Ylöjärven liikenteessä ei vielä tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2014. Oriveden liikenne perustuu pitkälti kaukoliikenteeseen, joiden sopimukset päättyivät vasta vuonna 2016. Ylöjärvellä joukkoliikenteeseen tehtiin pieniä uudistuksia laajentamalla Tampereen joukkoliikenteen toimialuetta Siivikkalaan ja Soppeenmäkeen vuosina 2008 ja 2013. Kesäkaudesta 2016 lähtien Ylöjärvi siirtyi osaksi Tampereen seudun joukkoliikennettä.
Samalla Tampereen joukkoliikenteen alueella siirryttiin vaiheittain vyöhykepohjaiseen hinnoitteluun. Välivaiheessa vuosina 2014-2016 vyöhykkeitä oli kolme, joista ensimmäinen oli sisin ja sen hintataso vastaa nykyistä Tampereen taksavyöhykettä. Ykkösvyöhyke kuitenkin laajeni Kangasalan Vatialaan, Nokian Pitkäniemeen, Lempäälän Sääksjärvelle ja Höytämöön sekä koko Pirkkalan kunnan alueelle kuntien kasvattaman joukkoliikennetuen ansiosta. Lisäksi Ylöjärven Siivikkala oli jo useita vuosia kuulunut Tampereen taksavyöhykkeeseen, joten sekin oli osa ykkösvyöhykettä. Kakkosvyöhykkeen muodosti ympäryskunnat, vyöhykkeelle kuului suurin osa Nokiaa, Lempäälää ja Kangasalaa. Kolmosvyöhykkeeseen kuului Nokian Tottijärven alue ja koko Vesilahti.
Joukkoliikenneuudistus muutti reittejä, aikatauluja ja linjanumeroita erityisesti ympäryskunnissa, mutta myös Tampereen alueella. Esimerkiksi Nokialla siirryttiin liityntäpohjaiseen linjastoon, jossa ideana on vaihtaa nopeaan runkoyhteyteen lyhemmiltä lähiölinjoilta. Myös Kangasalan suunnalla hyödynnetään samaa jossain määrin, ja aikaisemmin Teiskossa on hyödynnetty liityntäpohjaista liikennettä. Uudistuksen myötä linjanumerointi päivitettiin, jolloin linjoista 1-10 muodostettiin tärkeimmät runkolinjat.
Linjasto uudistui jälleen vuonna 2021, kun raitioliikenteen alkaminen muutti erityisesti keskustassa kulkevien linjojen reittejä[1]. Valkeakosken kaupunki liittyi Tampereen seudun joukkoliikenteen yhteyteen vuonna 2021[10].
Kalusto
Kilpailutetussa liikenteessä käytetään pääasiassa telilinja-autoja, joihin mahtuu mahdollisimman paljon matkustajia. Viimeiset iäkkäät nivelautot poistettiin käytöstä vuonna 2014[11] heikon talvikestävyyden ja korkeiden ylläpitokulujen takia. Nivelautoissa on lisäksi vähemmän istumapaikkoja kuin telilinja-autossa. TKL:n käytössä on kaksi hybridibussia.
Tampereen seudun joukkoliikenne sai 26 uutta sähkölinja-autoa kesällä 2022, kun Pohjolan Liikenne aloittu liikenteen linjoilla 5 ja 10, sekä Teiskon suunnan linjoilla. Nykyisin Pohjolan Liikenne liikennöi myös linjalla 18.[12] Sähköbussit valmistaa Yutong.
Vuosina 2016–2021 Tampereen seudun joukkoliikenteessä liikennöi neljä sähköbussia viiden vuoden leasingsopimuksella. Solariksen valmistamia sähköbusseja liikennöi Tampereen Kaupunkiliikenne, pääosin Rauhaniemen ja Pyynikintorin välillä linjalla 2.[13]
Linjat
| Linjanumerot | Käyttöalue |
| 1-10 | AB-vyöhykkeiden runkolinjat |
| 11-39 | AB-vyöhykkeiden muut linjat |
| 40-49 | Kangasalan suunta |
| 50-59 | Lempäälän ja Vesilahden suunta |
| 60-69 | Valkeakosken suunta |
| 70-79 | Nokian suunta |
| 80-89 | Ylöjärven suunta |
| 90-99 | Teiskon ja Oriveden suunta |
| Numero | Reitti |
|---|---|
| 1 | TAYS, Kaupin kampus – Sorin aukio (raitiolinja) |
| 2 | Rauhaniemi – Särkänniemi |
| 3 | Hervantajärvi – Pyynikintori (raitiolinja) |
| 5 | Länsi-Hervanta – Vuores – Keskustori |
| 6 | Vatiala – Koskipuisto – Länsi-Hervanta |
| 7 | Linnainmaa – Keskustori – Kalkku |
| 7Y | Kalkku – Linnainmaa |
| 8 | Kyösti – Haukiluoma |
| 9 | Annala – Keskustori – Lentävänniemi |
| 10 | Kaukajärvi – Keskustori - Pyynikki - Tahmela |
| 11 | Pirkkala – TAYS Arvo |
| 12 | Vaitti – Pirkkala – Kurikka – Messukeskus – Ratina – Lielahti – Reuharinniemi |
| 13 | Lintuhytti – Ratinanranta – Tesoma |
| 14 | Turtola – Nekala – Ratina – Finlayson – Tesoma – Lamminpää |
| 15A | Höytämö – Taatala - Ratina – Myllypuro |
| 15B | Höytämö – Peltolammi - Ratina – Pitkäniemi |
| 16 | Irjala – TAYS, Kaupin kampus |
| 17 | Vehmainen – Linnainmaa – TAYS, Kaupin kampus |
| 18 | Atala – Linnainmaa – TAYS, Kaupin kampus |
| 19 | Hervanta – Keskustori – Lentävänniemi |
| 26 | Petsamo – Ratina – Kaarila - Tesoma |
| 27 | Järvensivu – Ratinanranta – Pispalanharju |
| 28 | Ruutana – Ratinanranta – Ylöjärvi |
| 29 | Risso – Finlayson – Rahola |
| 30 | Partola - Nuoliala – Ratina – Ranta-Tampella |
| 31 | Partola - Sarankulma – Ratina – Ranta-Tampella |
| 32 | TAYS Arvo - Ristinarkku - Hakametsä |
| 33 | Keskustori – Mäyränmäki |
| 34 | TAKK – Partola – Linnakallio – Pirkkala |
| 35 | Mäyränmäki – Keskustori |
| 36 | Hermia – Pirkkala |
| 37 | Olkahinen – Hakametsä |
| 37x | Olkahinen – Hakametsä |
| 38 | Hervanta – TAYS – Lentävänniemi |
| 39 | Pirkkala – Höökinmäki |
| 39A | Pirkkala – Lentoasema |
| 40 | Tampere – Kangasala |
| 40A | Tampere – Kangasala – Pikonlinna |
| 40B | Tampere – Kangasala – Mobilia |
| 40C | Tampere – Kangasala – Kangasalan asema |
| 40D | Tampere – Kangasala – Tiihala - Mobilia |
| 41 | Kangasala – TAYS, Kaupin kampus |
| 42 | Kuhmoinen – Kuhmalahti – Sahalahti – Kangasala |
| 44 | Kangasala – Valkeakoski |
| 46 | Haviseva - Suinula – Laureeninkallio – Tredu Kangasala |
| 47 | Orivesi – Ponsa – Kangasala |
| 48 | Kangasala - Kuhmalahti - Pohja |
| 49 | Orivesi – Eräjärvi – Pohja |
| 50 | Lempäälä – Ideapark – Tampere |
| 52A | Haurala - Pyynikintori |
| 52B | Laasonportti – Pyynikintori |
| 55 | Vesilahti – Lempäälä – Tampere |
| 58 | Hervanta – Ideapark |
| 60 | Valkeakoski – Tampere |
| 63 | Valkeakoski – Lempäälä |
| 64 | Valkeakoski – Sointula |
| 65 | Valkeakoski – Eerola – Valkeakoski |
| 66A | Valkeakoski – Pispantalli – Metsäkansa – Rantoo |
| 66B | Valkeakoski – Metsäkansa – Rantoo |
| 67 | Valkeakoski – Ritvala |
| 70 | Tampere – Nokia |
| 71 | Lielahti – Nokia – Harjuniitty |
| 72 | Sammalisto – Nokia – Tampere |
| 77 | Nokia – Tottijärvi |
| 78 | Nokia – Sarkola |
| 79 | Pirkkala – Nokia – Siuro |
| 80A/B/C | Sorin aukio – Ylöjärvi - Moisio/Asuntila/Metsäkylä |
| 82 | Siivikkala – Pyynikintori |
| 84 | Takamaa – Soppeenmäki |
| 85 | Ylöjärvi – Kuru |
| 86 | Siivikkala – Ylöjärvi |
| 87 | (Ylöjärvi-) Viljakkala - Manni |
| 90 | Pyynikintori – Teisko |
| 91 | Sorila – Aitoniemi |
| 92 | Kämmenniemi – Iso-Kartano – Viitapohja – Sorila |
| 93 | Mäntylä – Teisko kko – Kämmenniemi |
| 94 | Mäntylä – Maisansalo – Kämmenniemi |
| 95 | Orivesi – Tampere |
| 95A | Orivesi – Oriveden asema |
| 101 | Tampere – Messukeskus |
| 102 | Länsi-Tampere – Messukeskus |
| 103 | Lentoasema – Tampere |
Liikennöitsijät
| Liikennöitsijät | Linjat |
|---|---|
| Bussi-Manninen | alihankinta, 95X |
| Luopioisten Linja | 43, 43S, 43T, 43ST |
| Länsilinjat | 11, 15A/B, 16, 29, 30, 31, 71A/B, 72, 77, 78, 80A/B/C/Y |
| Paunu | 6, 27, 42, 48/A/B/C, 49, 70A/B/Y, 79A/B |
| Pirkanmaan Tilausliikenne | 9, 12, 13, 14, 19, 26, 39/A, 40/A/B/C/D, 41, 44, 46, 50, 52A/B, 55, 79A/B, 84, 85 |
| Pohjolan Liikenne | 5, 10, 18, 90-94 |
| Tampereen Kaupunkiliikenne | 2, 6, 7, 8, 12, 17, 28, 33, 34, 35, 36/X, 37, 38, 39/A, 41, 58, 82 |
| Tilausliikenne Lampinen | alihankinta, 95X |
| Valkeakosken Liikenne | 47, 69, 95X, 95A, 95K, osa linjan 60 vuoroista |
| Vekka Group | 60-67, 103 |
Katso myös
Lähteet
- Mikola, Tapani: Yli 50 vuotta linja-autoliikennettä: Lauttakylän Auto Oy 1934–1984. Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 1984. ISBN 951-99514-1-5.
- Säpyskä, Ossi: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet. Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. ISBN 952-90019-3-2.
Viitteet
- Dementjeff, Pyry: Ratikka-aika alkaa ja Tampereen bussilinjasto menee uusiksi – Katso tästä, miten linjat muuttuvat: ”Uuden opettelua on edessä”. Aamulehti, 8.8.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2022.
- U. S-lo.: Tampereen liikenteen kehitystä. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) Aamulehti, nro 43, 14.02.1937. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.6.2022.
- Säpyskä 1988, s. 9.
- Säpyskä 1988, s. 15.
- Säpyskä 1988, s. 15–17.
- Mikola 1984, s. 139.
- Säpyskä 1988, s. 17.
- Mikola 1984, s. 76.
- Säpyskä 1988, s. 19.
- Viitala, Hilja: Valkeakoski liittyy Tampereen seudun bussiliikenteeseen 27.5.2021. Yle uutiset. Viitattu 22.6.2022.
- Pelkonen, Roosa: Tampereen nivelbussit jäivät liikennehistoriaan Tamperelainen. 1. elokuuta 2014. Arkistoitu 25.5.2017. Viitattu 13. syyskuuta 2015.
- Peltola, Satu: Viisi vuotta kestänyt sähköbussikokeilu päättyi keskiviikkona Aamulehti. 17.12.2021. Viitattu 28.1.2022.
- Happonen, Kari: Katso miltä Tampereen uudet sähköbussit näyttävät sisältä ja ulkoa Aamulehti. 16.12.2016. Viitattu 28.1.2022.
| Paikallisjunaliikenne | |
|---|---|
| Raitioliikenne | |
| Linja-autoliikenne | |
| Liikenteen tilaaja | |
| Liikennöitsijät |
Bussi-Manninen · Länsilinjat · Paunu · Pirkanmaan Tilausliikenne · Pohjolan Liikenne · TKL · Tilausliikenne Lampinen · Tokeen Liikenne · Valkeakosken Liikenne · Vekka · VR |
| Vesiliikenne |
Hopealinja · Runoilijan tie |
| Hankkeet | |
| Historia |