Tampereen radioyhdistys
Tampereen radioyhdistys oli Tampereen ensimmäinen yleisradio-ohjelmaa lähettänyt yhteisö. Teknillisesti se perustui insinööri Arvi Hauvosen ja muidenkin radiolähetyskokeiluihin, mistä kasvoi myöhemmin Yleisradionkin Tampereen radio.
Historia
Tampereen Radioyhdistys perustettiin joulukuussa 1923. Tuolloin Suomen Radioyhdistys oli jo olemassa, mutta Tampereen yhdistyksen liittymisestä sen jaostoksi ei oltu valmiita päättämään. Puoltatoista viikkoa myöhemmin Tampereen radioyhdistys päätti lopettaa toimintansa ja sen jäsenet liittyivät Suomen Radioyhdistykseen. [1]
Tästä huolimatta huhtikuussa 1924 perustettiin Tampereen Radioyhdistys, jonka yksi tarkoituksista oli ylläpitää ajanmukaista radiolähetystoimintaa Tampereen kaupungissa ja ainakin avustaa mahdollisuuksien mukaan sellaista. 1927 muutettujen sääntöjen mukaan radioaseman ylläpitäminen Tampereella tai tässä avustaminen on yhdistyksen tehtävänä vain jos se katsotaan tarpeelliseksi. Yhdistys ei katsonut olevansa enää valtakunnallisen yhdistyksen alaosasto. [1]
Arvi Hauvosen kokeilu Kuljun ja Lepolan huviloilta
Radiokokeiluja harjoitti Tampereen teknillisestä opistosta valmistunut insinööri Arvi Hauvonen, joka oli palvellut varusmiehenä 1918 radiojoukoissa. Keväällä 1923 Tampereen Radio sai lähetysluvan, jonka mukaan suurin sallittu allonpituus oli 300 metriä ja lähetysteho enintään 20 W. Hauvonen , OH3NB , aloitti sähkötyksellä, mutta jo kesällä 1923 lähetti puhelähetyksiä AM:llä. Hänen kanssaan toisessa vaiheessa kokeiluja suoritti myös insinööri Lauri Tiitola (1895–1978). Tampereen kaupunkialueen ulkopuolella olevat lähetykset kuuluivat hyvin Tampereen keskustassa 10 W:lla kaksi- tai kolmielektrodiputkisille radiovastaanottimille. [2]
Tampereen puhelinosuuskunnan ja Tammerkosken yleisradioasemat
Kuljun ja Lepolan huviloiden jälkeen kolmanneksi lähetyspaikaksi muodostui Tampereen puhelinosuuskunnan talon ullakko. Aluksi studiona oli Tampereen puhelinosuuskunnan toimiston eteinen verhoilla muusta tilasta eristettynä. Radioyhdistys hankki pianon. Koska studio sijaitsi samassa rakennuksessa kuin ravintola Villensauna, saatiin ohjelmaksi ravintolamusiikkiakin. Antenni kaupungin alueella saatiin 20 metrin korkeuteen ja luvan uusien ehtojen mukaisesti lähetysteho kaksinkertaiseksi, 10 W:sta 20 W:iin. Marraskuun alusta 1923 ohjelmissa oli jo useimmiten äänilevymusiikkia kolmena tai neljänä iltana viikossa.[2] Lanka-antenni, rysäantenni, vedettiin teatterin ja Ruuskasen talon välille. [3]
Ensimmäinen yleisölle tarkoitettu ohjelma oli 3. joulukuuta 1923. Joulupäivänä 1923 radioitiin joulusaarna. Tampereen kaupunkialueella kuuluivat lähetykset hyvin kidevastaanottimillakin. Helmikuussa Tampereen Radioyhdistys anoi lähetystehojen korottamisen sallimista 20 W:sta 250 W:iin. Valtioneuvosto oli myöntänyt yleisradioluvan suomalais-yhdysvaltalaiselle lakimiehelle, Toivo H. Nektonille, minkä vuoksi ei katsottu voitavan sallia Tampereen Radioyhdistyksen kilpailua. Koska Toivo H. Nekton ei käynnistänyt yleisradiotoimintaa määräajassa, sallittiin Tampereen Radioyhdistyksen huhtikuussa 1924 lisätä lähetystehonsa vuoden ajaksi 250 W:iin. Kuitenkaan yhdistys ei kyennyt tähän heti huhtikuussa, vaan lähetysteho jäi 30 – 50 W:iin.[1]
Vakinainen ohjelmatoiminta alkoi 1. joulukuuta 1924, kun ohjelmaa oli neljänä iltana viikossa, mihin sisältyi sunnuntaisin myös jumalanpalvelus.
Pyynikin näkötornin radioasema
Valtion tuella maaliskuussa 1930 saatiin valmiiksi Lahden suurasemalla valmistettu radiolähetin Pyynikin näkötorniin. Tammerkosken radioasema jäi toissijaiseksi ja sen laitteet myytiin suojeluskunnille. Tammerkosken radioaseman hoitaja Georg Horne jatkoi myös Pyynikin radioasemalla.
Tampereen Radio
Tampereen Radioyhdistyksen yleisradioaseman nimeksi vakiintui toukokuussa 1924 alusta Tampereen Radio, kutsuhuudoltaan (nykyisin kutsumerkki) OH3NBA. Tätä ennen asematunnus ja lähetyslupa oli ollut Arvi Hauvosen, OH3NB.[1]
Tammerkosken yleisradioaseman lähetysantenni vedettiin Tammerkosken yli Tammerkosken rannalle teatteritalolta. Kuuluvuudeksi muodostui kideradiovastaanottimilla 40 km ja Itämerellä laivoilla jopa 900 km kolmielektrodiputkisella radiovastaanottimella. Seuraavana vuonna, 1925, Tampereen Radioyhdistys sai luvan 500 W:n lähetystehoon, mikä laajensi kuuluvuutta entisestään. Studio sai tilaa teatteritalosta, kun johdot vedettiin sinne.[1]
Maaliskuussa 1925 alkoi Suomen Radioyhdistys lähettää kuuntelijakorvauksellista ohjelmaa. Tampereen Radioyhdistyksen lähetykset rahoitettiin lahjoitus- ja arpajaistoiminnoin.
Tampereen radio lähetti ensimmäisen radiouutislähetyksen, radioreportaasin, syksyllä 1925, kun nainen oli hypännyt Tammerkoskeen. Tästä aiheutuneen loiskaduksen oli kuullut Tampereen radion studiossa äänilevyjä soittava Arvi Hauvonen. Hän vaihtoi levysoittimen lähetteenä mikrofoniin ja alkoi selostaa tapahtumia. Paljon radionkuuntelijoita tuli paikalle ja nainen pelastettiin.[2]
1926 perustetun Yleisradion perustamisen jälkeen 1927 Tampereen Radion lähetykset tulivat jokapäiväisiksi. Kun Tampereen 150-vuotisjuhlia varten päätettiin rakennuttaa Pyynikin näkötorni, sen tiloihin sijoitettiin myös Tampereen Radion laitehuone, jotta tornia voisi käyttää toisena lähetysmastona. Lokakuussa 1929 valmistuneen tornin lähetysaseman tekniikan auttoi alkuun posti- ja lennätinhallitus. Lähetyslaiteisto valmistettiin Tampereelta 1928 Lahteen siirtyneen Arvi Hauvosen johtamalla Yleisradion Lahden suurasemalla.[4]
Tampereen radion Pyynikin näkötornin radiolähetysasema valmistui maaliskuun alussa 1930 ja Yleisradio uskoi sen Tampereen Radioyhdistyksen hoidettavaksi vuoden loppuun. Tampereen Radioyhdistyksen Tammerkosken radioasema jäi varalähetysasemaksi. Sen koneisto myytiin suojeluskuntajärjestölle maaliskuussa 1930 ja Tammerkosken rannalla ollut asemarakennus myytiin kivijalattomana 950 markalla huutokaupassa. Tampereen Radioyhdistys keskittyi häiriöiden poistamiseen ja neuvontaan.[4]
| Aika | tapahtuma |
|---|---|
| 1922- syksy | Arvi Hauvosen radiolähetyskokeilut Perälän huvilalta Kuljusta Lempäälästä Leo Lindellin ohjeiden mukaan rakennettulla radiolähettimellä [5] [6] |
| 1922- syksy | Arvi Hauvosen radiolähetyskokeilut Lepolan huvilalta Pyhäjärveltä Härmälästä. [7] |
| 1923-11-01 | Arvi Hauvosen radiolähetykset alkoivat Tampereen puhelinosuuskunnalta, Hämeenkatu 26:sta kutsumerkkillä NB3, Tampere. |
| 1923-12 | Tampereen radioyhdistyksen perustaminen |
| 1924-05-07 | Tampereen radioyhdistys rekisteröitiin ja Arvi Hauvosen, 3NB:n, myöhemmän OH3NB:n, lähetyslupa siirtyi yhdistykselle OH3NBA:ksi. [8] |
| 1924-syksy | Tampereen radio siirtyy Hämeenkatu 26:sta Tammerkosken rannalle |
| 1926 | Tampereen radiolla 2000 radiomaksun maksanutta kuuntelijaa. [9] |
| 1930-maaliskuu | Tammerkosken rannalta Pyynikin näkötorniin posti- ja telehallituksen kustantamalla ja Lahden suurasemalla rakennetuin laittein. |
Lähteet
- Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 25. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
- Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 26. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
- https://www15.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/radio.html
- Ilmonen, Kari: Yleisadion historia 1926-1996,3. osa, s. 27. Helsinki: Yleisradio Oy, WSOY:n painolaitokset 1996, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
- https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201709212200408786
- http://www.nettiradiomaailmalla.com/suomen-radiohistoriaa-vuosilta-1917-1929/#.X9NQnSXkvRY (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.harmala-seura.net/artikkelit/lepola-harmalan-vanhin-rakennus/
- https://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/yleisrad.html
- https://yle.fi/uutiset/3-6493940
Aiheesta muualla
- Yle Uutisten verkkosivut
- Yle Radio Suomi Tampereen lähetysikkuna (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yle Tampereen yhteystiedot Radio Suomen sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Näin Yle toimii: Ylen aluetoimitukset
- Yle Uutisten artikkeli: Radio otti ensiaskeleet Tampereella 90 vuotta sitten
- Tampereen Radioyhdistys Yleisradion Elävässä arkistossa
