Tampereen VPK:n talo

Tampereen VPK:n talo (eli Vapaaehtoisen palokunnan talo[3]) on vuonna 1910 valmistunut vapaapalokunnan toimitalo ja seurantalo, joka sijaitsee Tampereen keskustassa, Pirkankadun ja Kortelahdenkadun kulmauksessa.[4][5][6] Kolmikerroksinen rapattu kivitalo on rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema, ja se edustaa jugendtyylin niin sanottua rationaalista suuntausta. Rakennuksen muotokieli on korostuneen geometrista. Kokonaisuutta hallitsee kadunkulmaan sijoitettu pyöreä tornimainen osa.[5][7][8]

Tampereen VPK:n talo

VPK:n talo kesällä 2017.
Osoite Pirkankatu 8
Kortelahdenkatu 25
Sijainti Amuri, Tampere
Koordinaatit 61°29′52″N, 23°44′50″E
Rakennustyyppi paloasema, asuin- ja kokoontumisrakennus
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija Heikki Tiitola
Rakennuttaja Tampereen VPK
Omistaja Tampereen VPK [1]
Käyttäjä Tampereen VPK
Kuntosali EasyFit [1]
Tyylisuunta jugend
Runkorakenne tiili [2]
Julkisivumateriaali rappaus
Kerrosluku 3
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Vapaapalokunnan ohella rakennuksessa on toiminut vuosien varrella monenlaisia vuokralaisia. Toisessa kerroksessa sijaitsevassa suuressa juhlahuoneistossa on järjestetty muun muassa kokouksia, luentoja, teatterinäytöksiä ja tanssi-iltamia. Rakennus on palvellut myös sotilas- ja lavantautisairaalana sekä paperituotteita valmistaneen Pate Oy:n tehtaana.[9][10][11][12]

Juhlasalisiiven pääsisäänkäynti.

VPK:n historiaa

Huhtikuussa 1873 perustettu VPK (Vapaaehtoinen Palosammutus- ja Korjauskunta) oli Tampereen ensimmäinen palokunta. Aluksi sillä ei ollut omaa rakennusta, vaan se toimi Kauppakadun varrella parissa eri paikassa. Vuonna 1892 kaupunki luovutti vapaapalokunnalle tontin vanhan hautausmaan vierestä, osoitteesta Kauppakatu 24 (nyk. Pirkankatu 8). Sinne valmistui arkkitehti Berndt Blomin suunnittelema puinen makasiinirakennus vielä saman vuoden aikana.[13][14]

Vapaapalokunnan sammutustehtävät vähenivät huomattavasti sen jälkeen kun Tampereelle perustettiin vakinainen palokunta vuonna 1898. VPK jatkoi kuitenkin toimintaa kaupungin kakkospalokuntana sekä aktiivisena kansalais- ja sivistysjärjestönä.[13]

Wivi Lönnin piirustukset

Tampereen VPK:n uuden ”kokous- ja kalustohuoneen” suunnittelusta järjestettiin vuonna 1908 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Wivi Lönn. Kun hänen ehdotuksestaan tehtiin kustannusarvio, kävi ilmi, että suunnitelman toteutus olisi tullut vapaapalokunnalle liian kalliiksi. Jotta rakennuskustannukset pienenisivät, Lönn muutti talon piirustuksia. Jostain syystä myöskään tätä hänen toista, supistettua ehdotustaan ei toteutettu, vaan VPK:n talon suunnittelu annettiin Heikki Tiitolan tehtäväksi.[8][15][16]

Tapaus jäi vaivaamaan Wivi Lönniä. Vuonna 1959 hän totesi tutkija Paula Kiviselle, ettei vieläkään ymmärtänyt, miksi hänen VPK-piirustuksensa sivuutettiin. Kirjassa Tampereen jugend (1982) Kivinen kirjoittaa: ”Vaikka talo tiettävästi onkin rakennettu asiallisin perustein, tunnen velvollisuudekseni näin tuoda julki arkkitehti Lönnin mieltä painaneen ajatuksen, jonka mukaan häntä oli tuolloin kohdeltu kaltoin.”[17]

Rakennuksen status

VPK:n taloa ei ole suojeltu, mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö on arvioinut sen rakennustaiteen ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittäväksi kohteeksi.[18][19]

Pirkanmaan maakuntakaavassa (2040) VPK:n talo, viereiset Hiekan taidemuseo ja Pyynikin uimahalli sekä lähellä sijaitsevat Tampereen taidemuseo ja Amurin työläismuseokortteli on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[20]

Lähteet
  1. Alapirtti, Stina: Tässä talossa tamperelaiset ovat pariutuneet vuosikymmenten aikana – onko sinulla muistoja Veparilta tai Senssistä? Aamulehti. 20.2.2020. Viitattu 21.2.2020.
  2. Hakanen, Johanna: Suomalaisten vapaapalokuntien rakennushistoriaa – Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla (PDF) (2. korjattu painos) liite 3 A. Espoo: Aalto-yliopisto, 2018. Viitattu 21.1.2020.
  3. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, kuva 128. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  4. Korkki, Jari & Niemelä, Jari: Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin, s. 76–77. Tampere: Tampere-Seura, 1995. ISBN 951-9080-60-0.
  5. Hakanen 2018, s. 89.
  6. Hinnerichsen, Miia: Tampere, De Gamlas Hem: Rakennusinventointi Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaa varten (PDF) karttaliite 2. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 21.1.2020.
  7. Kivinen, Paula: Tampereen jugend: Arkkitehtuuri–taideteollisuus, s. 28. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 88. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  9. Ruohonen, Arvo: Asuttiin Amurissa: Tapahtumia ja ihmisiä vanhasta Amurista, s. 92–94. Tampere: Tampere-Seura, 1988. ISBN 951-9080-32-5.
  10. Korkki & Niemelä 1995, s. 77–78.
  11. Hakanen 2018, s. 89–90, 143, liite 3 A.
  12. Wapaehtoisen palokunnan uusi talo. Aamulehti. 24.9.1910, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 21.1.2020.
  13. Korkki & Niemelä 1995, s. 77.
  14. Kivinen 1982, s. 61.
  15. Wapaehtoisen palokunnan rakennushommat lykkääntywät. Aamulehti. 4.4.1909, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 21.1.2020.
  16. Kivinen 1982, s. 61–62.
  17. Mts. 62.
  18. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 11.12.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 21.1.2020.
  19. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 88.
  20. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 4, 8, 214–215. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 21.1.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.