Tampereen Pyrintö

Pyrinnön cheerleading-jaosto on perustettu seuraan vuonna 2008 ja tunnetaan nimellä Pyrintö Cheer Team (PCT). Vuonna 2019 jaosto oli jäsenmäärältään suurin Pyrinnön jaosto. Pyrintö Cheer Teamissa noin 800 lasta, nuorta ja aikuista harrastaa ja kilpailee kilpacheerleading-lajissa. Jaosto panostaa tyttöjen ja naisten liikuntaan ja toimintaa on neljässä ikäluokassa, yhteensä 30 joukkueessa. Jaoston parhaimmat sijoitukset ovat Sekajoukkue Stunt sarja SM-kulta 2011 ja EM 4. sija. Naisten Cheer sarja SM 5. sija 2019 ja PM pronssi 2014. [1]

Pyrinnön koripallon miesten edustusjoukkue on voittanut 2010-luvulla kolme Suomen mestaruutta. Kuvassa Joni Harjula.

Pääartikkeli: Tampereen Pyrintö (koripallo)

Tampereen Pyrinnön miesten edustusjoukkue saavutti ensimmäisen SM-mitalinsa, hopean, vuonna 1958. Suomen cupin seura voitti vuonna 1969, ja kausilla 1979–1980 ja 1980–1981 se saavutti jälleen SM-hopeaa. Vuosina 1996–2005 miesten edustusjoukkue pelasi Raholan Pyrkivän kanssa yhteistyössä Pyrbasket-joukkueena, joka saavutti parhaimmillaan SM-hopeaa kaudella 2000–2001. Kaudella 2008–2009 Pyrintö voitti SM-pronssia ja kahdella seuraavalla kaudella Suomen mestaruuden. Kaudella 2011–2012 Pyrintö osallistui EuroChallengen karsintakierrokselle,[2] ja kaudella 2012–2013 joukkue pelasi EuroChallengen lohkovaiheessa[3] sekä voitti liigacupin.[4] Kaudella 2013–2014 miesten edustusjoukkue voitti kolmannen Suomen mestaruutensa ja pelasi ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Baltian liigaa jossa sijoittui neljänneksi.

Pyrinnön naisten edustusjoukkue on voittanut kahdeksan Suomen mestaruutta, kaksi SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia. Kaudeksi 2014–2015 naisten edustusjoukkue nousi vuosien tauon jälkeen takaisin korkeimmalle sarjatasolle, Naisten Korisliigaan.[5]

Pyrintö on Pirkanmaan vahvimpia seuroja maastohiihdossa. Seuraa ovat hiihdossa edustaneet muun muassa Elina Hietamäki ja Tampereelle muutettuaan olympiamitalisti ja maailmanmestari Hilkka Riihivuori.[6]

Mäkihypyssä ja yhdistetyssä Pyrinnön harjoittelupaikka on Hervannan hyppyrimäki.[7]

Jouni Kailajärvi.

Pyrinnön painonnostojaosto perustettiin vuonna 1962.[8] Seuraa edustaneita painonnostajia ovat muun muassa ensimmäisenä suomalaisena maailmanennätyksen tehnyt MM-mitalisti ja Euroopan mestari Jaakko Kailajärvi, tämän veli sekä EM-mitalisti Jouni Kailajärvi ja olympiamitalisti Pekka Niemi.

2000-luvulla Antti Everi edusti TP:ä neljä vuotta[9] osallistuen muun muassa Pekingin kesäolympialaisiin 2008. Yleisurheilijat Suvi Helin ja Tanja Komulainen ovat saavuttaneet viime vuosina SM-mitaleja Pyrintöä edustaen.[10] Vuonna 2012 tempauksen ja työnnön SM-kilpailuissa Pyrinnön naiset ottivat neloisvoiton kummassakin kilpailumuodossa, ja seuran miehet ottivat myös suurimman osan kilpailun kärkisijoista[8].

Pääartikkeli: Tampereen Pyrintö (pikaluistelu)

Pikaluistelu kuului Pyrinnön lajivalikoimaan ensimmäisen kerran vuosina 1903–1970. Tuona ajanjaksona seuraa edustivat muun muassa olympiamitalistit Jaakko Friman ja Pentti Lammio, Arvo Tuomainen, Asser Wallenius, Jorma Ruissalo ja Keijo Lehdikkö.

Tammikuussa 2015 pikaluistelu palautettiin Pyrinnön lajivalikoimaan. Päätökseen vaikutti laji-ihmisten noussut innostus vuosikymmenten odotusten jälkeen Tampereelle valmistuvasta tekojääradasta.[11]

Pyrinnön voittoisa naisjoukkue vuoden 2011 Tiomila-viestissä.

Tampereen Pyrinön suunnistusjaosto perustettiin vuonna 1932, ja se on Suomen vanhin suomenkielinen suunnistusseura.[12] Pyrintö on Jukolan viestin menestyksekkäimpiä seuroja: seura voitti Jukolan viestin kolme kertaa peräkkäin vuosina 1961–1963. Kolmeen peräkkäiseen voittoon Jukolassa on pystynyt Pyrinnön lisäksi vain Kalevan Rasti vuosina 2012–2014[13]. Venlojen viestin Pyrintö on voittanut neljästi ja naisten Tiomilan myös neljästi vuosina 1990, 1991, 2011 ja 2019[14] – useammin kuin mikään muu suomalaisseura. Uusia suunnistajia varten Pyrinnöllä on Oravapolkukoulu, jossa voi käydä 5-vuotiaasta 13-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen siirrytään Nuorten ryhmään. Pyrintö järjestää kuntoilijoille Tampereen seudulla Iltarasteja yhdessä muiden paikallisten seurojen kanssa. Viime aikojen menestyksekkäimpiä Pyrinnön suunnistajia ovat vuonna 2008 nuorten maailmanmestaruuden ja 2013 sprintin MM-pronssia voittanut Venla Harju (o.s. Niemi) ja vuonna 2010 naisten viestissä maailmanmestaruuden voittanut Anni-Maija Fincke.[15]

Pyrinnön ensimmäinen olympiavoittaja Ville Tuulos. Hän saavutti kultaa kolmiloikassa vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisissa.

Pituushypyn SE-mies ja MM-pronssimitalisti Tommi Evilä.

Tampereen Pyrintö on Suomen parhaimpia yleisurheiluseuroja (seuraliigan toinen vuosina 2017–2021[16]) ja kuuluu ”neljän suuren ryhmään” Turun Urheiluliiton, Helsingin Kisa-Veikkojen ja Lahden Ahkeran kanssa. Seura on saavuttanut Kalevan maljan kymmenen kertaa eli 1920-luvulla kolme kertaa vuosina 1925, 1927 ja 1928, sotien jälkeen vuosina 1945–1950 kuusi kertaa peräkkäin ja kymmenennen kerran vuonna 2021[17].

Tampereen Pyrinnön ensimmäisiä olympiaedustajia olivat Tukholman kesäolympialaisissa 1912 kuulantyöntäjä Paavo Aho, kiekonheittäjä Verner Järvinen ja korkeushyppääjä Arvo Laine. Parhaiten heistä menestyi Aho sijoittumalla kuulantyönnön molempien käsien yhteistuloksissa kuudenneksi. Suomen itsenäisyyden alkuvuosina Tampereen Pyrinnöstä tuli Suomen ykkösyleisurheiluseura. Antwerpenin kesäolympialaisissa 1920 ensimmäiseksi pyrintöläiseksi olympiavoittajaksi tuli Ville Tuulos ottamalla kultaa kolmiloikassa. Samoissa kisoissa lisäksi saavuttivat Urho Peltonen keihäänheitossa hopeaa ja viisiottelija Hugo Lahtinen pronssia. Pariisin kisoissa 1924 Amerikassakin asunut, mutta Suomeen väliaikaisesti muuttanut ja Pyrintöä edustanut Ville Ritola otti olympiakultaa 10 000 metrillä ja 3 000 metrin esteissä sekä hopeaa 5 000 metrillä ja maastojuoksussa. Ville Tuulos toi vielä kolmiloikassa pronssia. Amsterdamin kisoista 1928 pyrintöläinen olympiavoiton tuoja oli kymmenottelija Paavo Yrjölä. Ville Tuulos saavutti jälleen pronssia kolmiloikassa. Los Angelesin kisoista 1932 Järvisen veljessarjasta tuli pyrintöläinen olympiamitalisti, kun Akilles Järvinen saavutti kymmenottelussa hopeaa. Sotia edeltävän ajan olympiamitaliketjua jatkoi seuraavissa eli Berliinin kesäkisoissa 1936 kuulantyöntäjä Sulo Bärlund, joka otti hopeaa. Tampereen Pyrinnön yleisurheilijat toivat sotia edeltävänä aikana vuosien 1920–1936 olympialaisista kaikkiaan 4 kultaa, 3 hopeaa ja 3 pronssia.

Sotien jälkeinen aika ei ollut sitten yhtä hohdokasta. Lontoon kisoissa 1948 Tampereen Pyrintöä edusti kaksi juoksijaa eli Helge Perälä ja Pentti Siltaloppi. Heistä Siltaloppi sijoittui 3 000 metrin estejuoksussa viidenneksi. Kotikisoissa Helsingissä 1952 Pyrinnön edustus jäi vaatimattomaksi, vaikka Suomen yleisurheilujoukkue oli ennätyssuuri. Tampereen Pyrintöä edustivat vain pikajuoksija Pauli Tavisalo ja 5 000 metrin juoksija Eero Tuomaala. Seuraavan kerran Pyrinnön edustaja edusti Suomea kesäolympialaisten yleisurheilussa vasta Montrealissa 1976, kun kiekonheitossa Markku Tuokko oli Suomen edustajana. Pyrinnön yleisurheilun olympiaedustus jäi sen jälkeen 1900-luvun lopulle tultaessa kahden urheilijan varaan. Moukarinheittäjä Harri Huhtala oli Suomen edustaja kaksi kertaa 1984 ja 1988. Toisena edustajana oli vuoden 1984 kisoihin yllättäen selvinnyt keihäänheittäjä Tero Saviniemi.

2000-luvulla Pyrinnön menestyneimpiä yleisurheilijoita ovat olleet muun muassa pituushyppääjä Tommi Evilä, keihäänheittäjä Tero Järvenpää, moukarinheittäjä Mia Strömmer, kymmenottelija Lassi Raunio ja pikajuoksija Ella Räsänen.[18]

Aiemmin myös pesäpallo oli Pyrinnön lajivalikoimassa. Joukkue on voittanut pesäpallon naisten Suomen mestaruuden neljästi vuosina 1933, 1935, 1936 ja 1937. Miehissä parhaat saavutukset ovat SM-hopea vuodelta 1925 ja SM-pronssit vuosilta 1926 ja 1949. Suomensarjan seura on voittanut vuosina 1948 ja 1953.

Lyöjäkuningas:[19]

• Elmer Meilahti (1949, 1950)

• Voitto Kuulusa (1935)
• Lasse Nieminen (1935)
• Olavi Kotkaslahti (1936)
• Esa Lahtinen (1937, 1938)
• Elmer Meilahti (1945, 1947, 1948, 1949, 1950, 1951, 1952, 1954, 1955)
• Lauri Ritvola (1948)
• Martti Kokkonen (1949, 1950, 1953)
• Seppo Aarnivala (1950, 1951, 1953)
• Teuvo Heula (1953, 1954, 1955, 1956)
• Jarmo Suokas (1955)[20]

• Elmer Meilahti (1945, 1946, 1948)
• Toivo Sariola (1946)
• Esko Mäkinen (1966)[21]