Tampereen Hippos

Ensimmäiset ravikilpailut Tampereella oli järjestetty jo vuonna 1878. Maaradan puuttuessa niitä ajettiin vain talvisin järvien jäälle auratuilla radoilla. Huhtikuussa 1909 perustettu Pohjois-Hämeen Hippos ryhtyi heti ensitöikseen suunnittelemaan omaa ravirataa, jollainen oli jo aikaisemmin rakennettu useaan eri kaupunkiin. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelmat saman vuoden marraskuussa ja radan rakentaminen aloitettiin välittömästi. Sen paikaksi oli valittu keskustan itäpuolella sijaitsevat lähes asumattomat ns. Tammelan vainiot.[1] Nykyään alue tunnetaan Kalevan kaupunginosana. Se oli lähinnä kaavoittamatonta viljelysmaata, jolla sijaitsi muutama tiilitehdas. Ainoat asukkaat olivat niiden työntekijöitä, joita Kalevan alueella asui joitakin kymmeniä.[2]

Raviradan rakentaminen tuli maksamaan arvioitua enemmän, ja lopulliset kustannukset Pohjois-Hämeen Hippokselle olivat noin 40 000 markkaa (vuoden 2020 rahassa noin 163 000 euroa).[3]

Autokilpailut Hippoksella vuonna 1934.

Ravirata valmistui jo vajaan vuoden kuluttua, niin että avajaiskilpailut järjestettiin 10.–11. syyskuuta 1910. Varsinaisen kilparadan lisäksi paikalle oli valmistunut myös puurakenteinen 500 hengen katsomo. Vuonna 1913 Hippoksella pidettiin ensimmäiset epäviralliset Kuninkuusravit. Kilpailu oli tarkoitus järjestää vuosittain Tampereella, mutta vuotta myöhemmin syttyneen maailmansodan aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden johdosta vuoden 1913 Kuninkuusravit jäivät sillä kertaa ainoiksi. Tapahtuma elvytettiin vasta vuonna 1924, ja uudeksi kilpailupaikaksi tuli Lahden ravirata. Seitsemän vuotta myöhemmin Kuninkuusravit alkoivat kiertämään eri radoilla ja Tampereen Hippoksella ne järjestettiin vuosina 1932, 1945 ja 1953.

Raviradan katsomoa laajennettiin vuonna 1928, ja samalla rakennettiin myös tilat totalisaattoripeliä varten. Toton pelaaminen oli Suomessa aloitettu aikaisemmin samana vuonna. Uudistettu 1 200 hengen istumakatsomo palveli aina Tampereen Hippoksen toiminnan loppumiseen saakka. Ravintola- ja totalisaattoritiloja laajennettiin vielä vuoden 1953 Kuninkuusraveja varten.[4] 1970-luvun alussa Tampereen Hippoksella alettiin järjestämään kahta uutta suurkilpailua, Erilo-juoksua sekä lämminveristen Kriteriumia. Ne ovat molemmat nykyäänkin Teivon raviradan ohjelmassa. Ravikilpailujen lisäksi Hippoksella pidettiin 1920- ja 1930-lukujen vaihteesta lähtien myös moottoriurheilukilpailuja. Radalla ajettiin sekä moottoripyörillä että autoilla, ja kilpailut saavuttivat suurta suosiota. Esimerkiksi vuonna 1934 järjestettyjä autokisoja oli seuraamassa 7 000 katsojaa.[5]

Hipposradan kukoistusaikaa oli 1930-luku, jolloin hevoset olivat hyvin keskeinen osa suomalaisten elämää. Myöskään Tampereen kaupungin kasvu ei vielä ahdistellut rataa erityisen vakavasti. Toisen maailmansodan jälkeen alettiin kuitenkin jo suunnitella rata-alueen ottamista muuhun käyttöön. 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla nousi uusia kerrostaloja Teiskontien varteen ja uuteen Kissanmaan kaupunginosaan, jolloin rata jäi asutuksen keskelle. Uutta ravirataa kaavailtiin suunniteltuun Kaupin urheilupuistoon, mutta hanke kaatui muun muassa Tampereen keskussairaalan rakentamisen vuoksi, koska ravien ja moottoriurheilutapahtumien katsottiin häiritsevän sairaalaa.[3]

Hippoksella järjestettiin edelleen ahkerasti raveja 1950-luvulla, mutta suhteellisesti enemmän sitä käytettiin muuhun kuin ravitoimintaan. Radalla ajettiin autokilpailuja, sillä järjestettiin hiihto- ja ratsastuskilpailuja, ja Tampereella vierailleet kiertävät sirkukset ja tivolit pystyttivät telttansa usein Hippokselle. Hipposrata oli alusta lähtien ollut myös tärkeä hevosmarkkinoiden pitopaikka, ja esimerkiksi vuonna 1955 siellä pidetyillä markkinoilla oli myytävänä 1 231 hevosta. Saman vuosikymmenen aikana hevosmarkkinoiden suosio alkoi kuitenkin hiipua, ja Hippoksella järjestettiin käytettyjen autojen osto- ja myyntitapahtumia.[3]

Hipposradan alueella sijaitsi vuosina 1980–2021 Hippostalo.

1960-luvulle tultaessa oli selvää, että raviradan oli siirryttävä muualle, mutta tarkkaa tietoa ei ollut siitä, milloin ja minne uusi rata rakennettaisiin. Tästä seurasi, että Hipposradan rakennuksia ja rakenteita ei korjattu enää kovin intohimoisesti, vaan ne alkoivat ränsistyä. Keskustelun aiheeksi nousi etenkin rata-aluetta kiertänyt lauta-aita, joka oli useasta kohdasta romahtamaisillaan ja sen vuoksi monen mielestä rumensi maisemaa. Huonokuntoinen aita houkutteli paikalle myös ilkivallantekijöitä, ja esimerkiksi radan tuomaritorni koki useaan otteeseen kovia, kunnes se tuhoutui vuonna 1969 selvittämättömäksi jääneessä tulipalossa. Seuraavana vuonna rakennettiin kuitenkin vielä uusi tuomaritorni.[3]

Raviurheilun suosion noustua 1970-luvulle tultaessa alkoi Hippoksen ravirata käymään ahtaaksi kasvaville yleisömäärille. Tilanpuutetta lisäsivät myös raviradan ympäristöön vuosikymmenten saatossa rakennetut uudet asuinalueet. Viimeiset hevosmarkkinat Hipposradalla järjestettiin vuonna 1971, jolloin myytäviä hevosia oli enää 46. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden raviradan rakennussuunnitelman maaliskuussa 1970. Suunnitelma liittyi alun perin Tampereen päätökseen hakea vuoden 1976 talviolympiakisoja, ja Lamminpäähän kaavailtuun suureen talviurheilukeskukseen. Raviradan sijaintia sen yhteydessä pidettiin luontevana, sillä sen ajateltiin olevan esimerkiksi sopiva hiihtokisojen lähtöpaikka. Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1976 talvikisat kuitenkin Itävallan Innsbruckille.[3]

Vuonna 1975 perustettiin Tampereen Ravirata Oy, joka ryhtyi rakennuttamaan uutta ravirataa Tampereen kaupungin ostamille Teivaalan kartanon maille Ylöjärvelle. Vuoden 1976 ravikausi aloitettiin vielä Hippoksella. Viimeiset ravit järjestettiin 29. kesäkuuta 1976, jolloin katsojia oli 3 400.[3]

Ensimmäiset kilpailut uudella Teivon raviradalla järjestettiin heinäkuussa 1976, jolloin myös Tampereen vanha Hippos jäi historiaan. Hipposrata ja siellä olleet rakennelmat purettiin vuosien 1976–1977 aikana. Nykyään sen paikalla on muun muassa vuonna 1979 valmistunut Tampereen uintikeskus. Raviradasta muistuttavat osaltaan myös As Oy Hipposkulma Kalevan kaupunginosassa sekä Hipposkylän asuinalue, Hippospuisto, Hippoksenkatu ja Hippoksen päiväkoti Kissanmaan kaupunginosassa. Myös Tampereen raitiotien yksi pysäkki on nimeltään Hippos.[3]

• Mikko Korpela: Tammelan takamailta Teivoon – Pohjois-Hämeen Hippoksen 100-vuotinen tarina. Pohjois-Hämeen Hippos ry, 2009. ISBN 978-952-54352-90.
• Tampereen ravitoiminnan vaiheita – Teivon raviradan kotisivut