Tammisavikka

Tammisavikka (Dysphania botrys) on Euroopassa esiintyvä yksivuotinen tuoksusavikkalaji, jossa on voimakkaan aromaattinen tuoksu.[2]

Tammisavikka
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit
Alakaari: Koppisiemeniset
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo: Chenopodioideae
Suku: Tuoksusavikat Dysphania[1]
Laji: botrys
Kaksiosainen nimi

Dysphania botrys
(L.) Mosyakin & Clemants
Synonyymit
  • Chenopodium botrys L.
Katso myös

  Tammisavikka Wikispeciesissä
  Tammisavikka Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Tammisavikka kuvattuna F. W. van Eeden teoksesa Flora Batava. Afbeelding en Beschrijving der Nederlandsche Gewassen Osa XVIII. (1889).

Tammisavikka kasvaa 10–60 cm korkeaksi. Kasvi on tiheään nystykarvainen. Varsi on pysty ja usein runsashaarainen. Himmeänvihreät lehdet ovat varressa kierteisesti. Varren keskiosissa lehtilapa on soikea, alle 5 cm pitkä ja matalaan pariliuskainen, leveitä liuskoja on kahdesta neljään paria. Kukinnossa lehdet ovat ehyitä ja pienikokoisia. Kukinto on harsu ja muodostuu kaksihaaraviuhkoista. Kukinnon kehälehdet ovat pyöreäselkäisiä, selkäpuolelta nystykarvat ovat pitkäperäisiä. Suomessa tammisavikka kukkii syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta, pyöreä siemen on 0,7–10,8 mm pitkä, sileäpintainen ja tylppä- tai osin koverareunainen.[3][4]

Levinneisyys

Tammisavikka on eurooppalainen laji, joka on kotoisin Välimeren alueelta.[2][4] Suomessa lajia on tavattu harvinaisena maan eteläosista.[2]

Elinympäristö

Suomessa ja muualla Fennoskandiassa tammisavikka on hyvin harvinainen uustulokas, jota on tavattu myllyillä, puutarhoissa, rikkakasoilla, kaatopaikoilla ja erilaisilla joutomailla.[2][4]

Lähteet
  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet
  1. Tammisavikka – Dysphania botrys Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 30.1.2020.
  2. Lutukka 21/2005, s. 49.
  3. Lutukka 21/2005, s. 48–49.
  4. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 112.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.