Tammerkoski (kaupunginosa)
Tammerkoski, joka tunnettiin aiemmin nimellä Keskikaupunki on Tampereen kaupunginosa, jonka järjestysnumero on II. Se rajoittuu ydinkeskustan alueelle siten, että sen rajana etelässä on Hämeenkatu, pohjoisessa Satakunnankatu, idässä Tammerkoski ja lännessä Hämeenpuisto.
| Tammerkoski | |
|---|---|
| Keskikaupunki | |
 Kaupunginosassa sijaitsee mm. Raatihuone. |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Keskinen suuralue |
| Suurpiiri | Keskusta |
| Kaupunginosa nro | II |
| Lähialueet | Nalkala, Finlayson, Kyttälä |
Kaupunginosan historiaa
Tampereen vanhimpia, jo vuosina 1807 ja 1822 käyttöön otettuja, vaikkakin vasta vuonna 1868 hyväksytyn asemakaavan myötä virallisiksi tulleita kadunnimiä ovat Tammerkosken kaupunginosassa sijaitsevat Hämeenkatu, Kauppakatu, Kirkkokatu, Kuninkaankatu ja Puutarhakatu. Kauppakatu oli Tampereen alkuperäinen pääkatu, koska sen varrelle keskittyivät kaupungin kauppapuodit. Hämeenkadusta tuli Tampereen uusi pääkatu 1900-luvun taitteessa, mihin vaikutti varsinkin Kyttälän liittäminen Tampereeseen ja uusi asemakaava, jossa Hämeenkatu jatkui 30 metriä leveänä Tammerkosken yli suoraan rautatieasemalle. Entinen Itäinenkatu nimettiin vuonna 1936 toteutetussa kadunnimiuudistuksessa Aleksis Kiven kaduksi ja Läntinenkatu Näsilinnankaduksi. Nimi Itäinenkatu otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1995 entisellä Finlaysonin tehdasalueella Satakunnankadun pohjoispuolella, jossa se muodostaa Aleksis Kiven kadun jatkeen; vanha nimi on näin palannut juurilleen. Itäisen- ja Läntisenkadun nimenmuutos herätti vastustusta, koska ne tarkoittivat alkuperäisen asemakaava-alueen itäistä ja läntistä rajaa. Aleksis Kiven kadun nimeä perusteltiin sillä, että Aleksis Kivi oli ”Hämeen suuri poika”. Näsilinnankadun nimi taas viittaa lähellä kadun pohjoispäätä sijaitsevaan Näsilinnaan. Satakunnankadun nimi oli vuoteen 1907 saakka Uusikatu. Kuninkaankatu on nimetty kaupungin perustajan, Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n mukaan.[1]
Kauppakatu ulottui 1930-luvulle saakka Hämeenpuiston yli ja Aleksanterin kirkon ohi Pyynikintorin kulmaan saakka, kunnes se vuonna 1936 lyhennettiin ulottuvaksi vain Keskustorilta Hämeenpuistoon ja kadun länsipää yhdistettiin Pyynikintorilta Rajaportille (vanhalle Tampereen ja Pohjois-Pirkkalan rajalle) ulottuvaan, vuonna 1908 nimettyyn Pirkkalan valtatiehen (vuodesta 1956 Pirkankatu).[2] Vuoden 1936 kadunnimiuudistuksen yhteydessä osa kaupunkilaisista olisi halunnut muuttaa Puutarhakadun nimen Minna Canthin kaduksi, koska Minna Canth oli syntynyt kadun varrella sijainneessa talossa, mutta kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt ehdotusta, sillä Puutarhakatu kuuluu kaupungin alkuperäisiin kadunnimiin. Minna Canthin katu sijaitsee Pyynikinrinteen kaupunginosassa noin kilometrin päässä kirjailijan syntymäkodin paikalta. [3]
Kaupunginosan paikkoja ja rakennuksia
Lähteet
- Kaupunginosa II – Keskikaupunki (myöhemmin Tammerkoski) Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.
Viitteet
- Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 56–62. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
- Louhivaara 1999, s. 65.
- Louhivaara 1999, s. 71–72.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tammerkoski (kaupunginosa) Wikimedia Commonsissa