Taloussaarto
Taloussaarto tarkoittaa jonkin valtion talouselämän kanssa käytävän kaupankäynnin julistamista laittomaksi kokonaan tai osittain[1].
Yleensä ryhmä valtioita julistaa yksittäisen valtion taloussaartoon. Taloussaarrolla yritetään painostaa kohdevaltion johtoa toimimaan jossain asiassa taloussaarron julistajan tahdon mukaisesti, esimerkkinä mainittakoon Napoleonin Britanniaa vastaan julistama mannermaasulkemus, johon Ruotsi kieltäytyi liittymästä, ja jonka seurauksena käytiin Suomen sota.
Taloussaarto on perinteisesti luettu sotatoimeksi sitä maata kohti johon se kohdistuu.[2] Näin ollen kauppasaarron kohteeksi joutuneelle maalle sen itsensä näin tulkitessa casus belliksi, sodan syyksi.
Taloussaartoa lievempiä toimia ovat asevientikielto sotaakäyviin maihin tai rajoitettujen tuotteiden, kuten luksustuotteiden vientikielto ja eräiden valtion avainhenkilöiden viisumikielto ja valtio-omisteisten yritysten saarto.
Esimerkkejä taloussaarroista
Merkittäviä kauppasaartoja ovat olleet Etelä-Afrikan vastainen apartheid-vallan aikana, Arabimaiden Israelin vastainen saarto, Yhdysvaltain Kuuban saarto, Irakin saarto vuoden 1991 Kuwaitin miehityksen jälkeen, Sudanin asevientikielto, eräiden tuotteiden vientikielto Pohjois-Koreaan sen tekemän eteläkorealaiseen siviilimatkustajakoneeseen suuntautuneen pommi-iskun jälkeen, Libyan kauppasaarto Lockerbien pommi-iskun jälkeen, Zimbabwen kauppasaarto, Sudanin kauppasaarto Darfurin sotatoimien vuoksi ja Kiinan asevientikielto Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen, Myanmarin kauppasaarto ja Iranin ydinohjelmaan liittyvien tuotteiden vientikielto.
Coordinating Committee for Multilateral Export Controls
Teknisten tuotteiden kauppasaartoa varten Yhdysvallat liittolaisineen perusti CoCom-järjestön (Coordinating Committee for Multilateral Export Controls), jonka avulla pyrittiin estämään korkean teknologian vienti Neuvostoliittoon ja sen liittolaismaihin. Suomi ulkopoliittisesti puolueettomana maana ei osallistunut Neuvostoliiton vastaiseen teknologiavientikieltoon, mutta vientikieltoluetteloa ylläpiti yksityinen Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, koska Suomen valtio ei voinut puolueettomuutensa vuoksi hallinnoida neuvostovastaisen vientikieltojärjestön toimintoja. Käytännössä vientikiellossa oleville laitteille tai tuotteille, joissa oli käytetty vientikielto-osia, ei myönnetty kauppa- ja teollisuusministeriön alaisesta lisenssivirastosta vientilupaa. Kun joitain UNIX-tietokonelaitteita vietiin Neuvostoliittoon, langetti siitä oikeus Suomessa tuomion. Myöhemmissä oikeusasteissa tutkittiin, oliko kauppa merkinnyt tosiasiassa sitä, että Neuvostoliittoon olisi viety jotain sellaista, mitä sillä ei todella olisi ollut tai voinut olla ja tuomio muutettiin vapauttavaksi Suomen lain vastaisena.
Suomen valtiosopimuksiin perustumaton osallistuminen CoComin oli Nokian toimintaedellytys, koska jos Suomi ei olisi osallistunut COCOMiin, olisi suomalaisilta yrityksiltä voitu kieltää yhdysvaltalaisen teknologian hankkiminen tai olisi vaikeutettu niiden kauppaa Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloille oli yllätys Rauma-Repola Oceanicsin valmistamien tutkimussukellusveneiden korkea taso, minkä vuoksi Rauma-Repolaa uhattiin vaikeuksilla, mikäli se jatkaa MIR-1 ja MIR-2 -kaltaisten sukellusveneiden valmistamista Neuvostoliitolle.
Kauppasaarossa olevat valtiot
valtio | saarron määrääjä | vuosi | lisätietoa |
---|---|---|---|
Kiina | EU Yhdysvallat |
1989 | aseet |
Syyria | EU Yhdysvallat |
2011 | aseet ja öljyntuotanto |
Iran | Yhdysvallat | 1979 | aseet ja öljyntuotanto, finanssi- ja pankkisektori |
Pohjois-Korea | YK Yhdysvallat EU |
2006 | ylellisyystuotteet ja aseet |
Pakistan | Britannia | 2002 | atomiteknologia |
Pohjois-Kypros | YK | 1975 | kulutustuotteet |
Kuuba | Yhdysvallat | 1960 | aseet, kulutustuotteet, valuutat |
Georgia | Venäjä | 2006 | maataloustuotteet |
Filippiinit | Hongkong | 2010 | kulutustuotteet |
Indonesia | Australia | 2011 | karja |
Mali | Länsi-Afrikan talousyhteisö | 2012 | täydellinen saarto |
Lähteet
- Trade Embargoes Summary darwin.bio.uci.edu. Kalifornian yliopisto, Irvine. Arkistoitu 2.6.2014. Viitattu 9.8.2016.
- http://www.crimesofwar.org/thebook/blockade-act-war.html (Arkistoitu – Internet Archive)