Talouskuri

Talouskuri, talouskuripolitiikka, austerity tai kurjistava talouspolitiikka (engl. fiscal austerity) tarkoittaa politiikkaa, jossa erilaisilla talouspoliittisilla toimenpiteillä pyritään pienentämään valtiontalouden budjetin alijäämää.

Talouskuripolitiikan tehokkuudesta ja hyödyllisyydestä on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, eikä konsensusta ole toistaiseksi löytynyt.[1]

Talouskurin määritelmä

Brownin yliopiston poliittisen taloustieteen professori Mark Blyth määrittelee kirjassaan Talouskuri (2017) talouskuripolitiikan tietoiseksi deflaatioksi, jonka tarkoitus on sopeuttaa taloutta ja palauttaa kilpailukykyä alentamalla palkkoja, hintoja ja julkisia menoja. Keskeisin keino tähän on valtion budjetin, velan ja alijäämän leikkaus, jonka katsotaan parantavan sijoittajien markkinaluottamusta. Blyth suhtautuu tähän oletukseen kriittisesti ja katsoo sen olevan paremminkin teoreettinen hypoteesi, kuin empiirisesti osoitettu säännönmukaisuus.[2]lähde tarkemmin?

Talouskuri käytännössä

Talouskurin toteutustavoista keskeisimmät ovat verojen korotukset ja menoleikkaukset julkisiin palveluihin.

Organisaatioissa talouskuri merkitsee yleensä menojen, käytännössä joko toimintojen ja henkilöstön karsimista.

Talouskuri-käsite on liitetty tilanteisiin, joissa vaikeuksiin joutunutta taloudellisesti avustava taho asettaa auttamisen kohteen toteuttaman kustannustensa karsimisen sen lainoittamisen tai velkajärjestelyn ehdoksi. Käytännön esimerkkinä tästä on esimerkiksi IMF:n, EKP:n ja euroryhmän vaateet Kreikan valtiota kohtaan Kreikan talouskriisin lainoittamisen yhteydessä.[3]

Kritiikki

Kritiikki tieteellisessä tutkimuksessa

Suomi noudatti 1990-luvun lamassa tiukkaa talouskuria, ja pyrki välttämään velanottoa viimeiseen saakka. Tämä johti työttömyyden räjähtämiseen lyhyessä ajassa 2 %:n tietämistä lähes 18 %:iin. Noudatettu politiikka siis syvensi ja pahensi lamaa. [4]. Lopulta velanoton kasvattamiseen jouduttiin kuitenkin kasvaneiden sosiaalimenojen vuoksi, ja velkaa piti lopulta ottaa enemmän kuin jos olisi alusta saakka elvytetty.[5]. Suomi ei ole sen jälkeenkään päässyt lamaa edeltäneeseen hyvään työllisyystilanteeseen.

Esimerkiksi julkisen tutkimusrahoituksen laskusta johtuneen henkilökunnan vähennyksen on todettu johtaneen ongelmiin kansallisen innovaatiojärjestelmän suorituskyvyssä.[6]

Talouskuria kritisoitaessa voidaan tuoda esille sen aiheuttamia ongelmia, kuten jonkin väestöryhmän tai -ryhmien aseman heikkenemistä sekä vaikutuksia elintasoon ja elämänlaatuun.[7]

Talouskurin käsite on liitetty tutkimusuutisoinnissa mm. itsemurhien määrän lisääntymiseen.[8][9]

Tutkijat House, Proebing & Tesar (2017, sivu 3) ovat tehneet laajan empiirisen analyysin austerity-politiikan vaikutuksista finanssikriisin jälkeen. Estimointi on tehty DSGE-mallilla euroalueen valtioiden sarjasta 2010-2014. Tutkimuksen analyysituloksista nähdään, että aggregaattituotanto EU10-maissa (Belgia, Saksa, Viro, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Slovenia, Slovakia ja Suomi) olisi noin kolmen prosentin laskun sijaan kriisiä edeltävällä tasollaan ilman austerity-toimenpiteitä. Efekti on vielä korostuneempi GIPSI-maissa (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia), jossa aggregaattituotanto olisi laskenut 18 %:n sijaan vain 1 %:n. Estimointi osoittaa austerity-politiikan olevan tehoton myöskin julkisen velkasuhteen vähentämisessä BKT:n dramaattisen kontraktioefektin vuoksi.[10]

Ainosvuo (2017) tulee aihetta käsittelevässä tutkimuksessaan seuraavaan lopputulemaan[1]:

»Vaikuttaa siltä, että mitä klassisemmilla ja yksinkertaistetuimmilla oletuksilla teoreettinen malli on rakennettu, sitä houkuttelevampi julkisen kulutuksen supistaminen politiikkakeinona on. Kuitenkaan edes klassiset mallit eivät suosittele austerity-politiikkaa varauksettomasti nähden siinä useita epätoivottuja sivuvaikutuksia. Talouden kiristämispolitiikkaa ei voida nähdä teorian perusteella houkuttelevana talouden stimuloimiskeinona.»

Kritiikki politiikassa

Politiikassa sosialistiset puolueet on tulkittu talouskurivastaisina sekä velkaelvytystä suosivina. Toisaalta myös porvaripuolueita on kritisoitu leikkauksien suosimisesta veronkiristysten kustannuksella.

Talouskuri julkishallinnon ulkopuolella ja yksilötasolla

Talouskurin käsitettä on laajemassa merkityksessään käytetty kuvaamaan myös julkishallinnon ulkopuolisten organisaatioiden tai yksilöiden taloudenhallintaa.[11]

Talouskurin ajatus ei ole uusi. Sitä kuvaa esimerkiksi suomalainen sanonta ”suu säkkiä myöten”, missä ”suu” viittaa kulutukseen ja ”säkki” käytössä oleviin tuloihin.[12]

Talouskurin vastakohdaksi voidaan esittää kuriin alistetun halut, kuten ilmenee Takuusäätiön asiakkaina olevien ylivelkaantuneiden kokemuksista: ”Arjessa selviytyminen merkitsi kieltäytymistä monista haluista. – – Nyt hän oli hyväksynyt tiukan talouskurin ja oppinut asennoitumaan siihen oikein.”[13]

Talouden käsitteiden ohessa on hyvä muistaa, että julkishallinto makrotalouden toimijana, ja yksittäinen toimija kuten yhdistys, yritys tai yksilö eivät merkittävästi erilaisina talouden toimijoina ole järkevästi rinnastettavissa keskenään.

Katso myös

Lähteet
  • Blyth, Mark: Talouskuri : vaarallisen opin historia. Alkuteos: Austerity: The History of a Dangerous Idea. Suomentanut Hannu Laurila ja työryhmä. Tampere: Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-585-6.
  • Coccia, Mario: Structure and Organisational Behaviour of Public Research Institutions Under Unstable Growth of Human Resources. International Journal of Services Technology and Management, 2014, 20. vsk, nro 4-6, s. 251.
  • Kortela, Anne: Tiukka talouskuri on opiskelijan elinehto. Turun sanomat, Talous - arjen talouden kuukausiliite, 23.4.2013, s. 20-21. Turku:
  • Peura-Kapanen, Liisa, Raijas, Anu & Lehtinen, Anna-Riitta: Velkatunneli:Takuu-Säätiön asiakkaiden selviytymiskokemuksia. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 3/2010. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus, 2010. ISBN 978-951-698-224-6. Teoksen verkkoversio (pdf).
  • Talouskurin karu seuraus: Nuorten itsemurhat singahtivat kasvuun. Talouselämä, 12.10.2015. Artikkelin verkkoversio.
  • University of Portsmouth: Male suicide on rise as result of austerity, report suggests. ScienceDaily, 6.10.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)

Viitteet
  1. Eurokriisin austerity-politiikka ja sekulaarinen stagnaatio TamPub julkaisuarkisto, Tampereen yliopisto. 29.3.2017. Tampereen yliopisto, Ainosvuo Marianne. Viitattu 12.6.2017. [vanhentunut linkki]
  2. Blyth, Mark: Talouskuri : vaarallisen opin historia. Alkuteos: Austerity. Suomentanut Hannu Laurila ja työryhmä. Tampere: Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-585-6.
  3. Varoufakis, Yanis: Adults In The Room. Adults In The Room: My Battle With Europe’s Deep Establishment, julkaistu 4.5.2017. Bodley Head, 2017. ISBN 978-1847924452.
  4. https://www.tuni.fi/alustalehti/2017/04/04/marx-lama-ja-voiton-suhdeluvun-laskutendenssi/
  5. Terve talous, kipeät leikkaukset – Talouskuri ja terveysretoriikka. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteet.
  6. Coccia, Mario: Structure and Organisational Behaviour of Public Research Institutions Under Unstable Growth of Human Resources. International Journal of Services Technology and Management, 2014, 20. vsk, nro 4-6, s. 251.
  7. Kataja-Lian, Marika: Tutkimus: Tiukka talouskuri vaarantaa ihmisten terveyden Yle uutiset / ulkomaat. 29.4.2014. Yle. Viitattu 17.10.2015.
  8. Talouskurin karu seuraus: Nuorten itsemurhat singahtivat kasvuun. Talouselämä, 12.10.2015. Artikkelin verkkoversio.
  9. University of Portsmouth: Male suicide on rise as result of austerity, report suggests. ScienceDaily, 6.10.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  10. House, C; Proebsting & Tesar, L: Austerity in the Aftermath of the Great Recession. National Bureau of Economic Research, NBER Working Paper 23147, 2017.
  11. Kortela, Anne: Tiukka talouskuri on opiskelijan elinehto. Turun sanomat, Talous - arjen talouden kuukausiliite, 23.4.2013, s. 20-21. Turku:
  12. ks. esim. Mård, Anna: Suu säkkiä myöten, sanoo ministeri. Taloussanomat, 12.6.2015. Artikkelin verkkoversio.
  13. Peura-Kapanen ym. 2010, 70

    Kirjallisuutta
    • Holappa, Lauri: Olli Rehn ja talouskuripolitiikan pitkä linja. Politiikka, 2014, 56. vsk, nro 1, s. 52-61. Helsinki: Valtiotieteellinen yhdistys. ISSN 0032-3365.

    Aiheesta muualla

    Yhteiskuntatieteellistä tutkimusta
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.