Talousarvio

Talousarvio eli budjetti (ruotsiksi budget) on yrityksen tai muun talousyksikön lyhyen tähtäimen taloussuunnitelma. [1]

Budjettikausi eli varainhoitokausi on yleensä vuoden pituinen, mutta se ei aina vastaa kalenterivuotta. Myös yksityishenkilöt, kotitaloudet ja yritykset voivat tehdä budjetteja. Rahan varaamista tiettyihin tarkoituksiin kutsutaan budjetoinniksi.

Kansantaloustieteessä budjettirajoite on tulojen tai varallisuuden asettama rajoite kulutusmenoille tai muulle rahankäytölle.

Sanan alkuperästä

Termi "budjetti" juontuu ranskan kielen sanasta bougette ja se tarkoitti alun perin salkkua (eng. purse), jossa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri toi valtion varainhoitoa koskevan suunnitelmansa parlamenttiin.

Ali- ja ylijäämä

Alijäämä tarkoittaa, että budjetin rahoitustavoitteista on jääty ja kirjanpito on miinuksella eli talous on tappiollista. Ylijäämä tarkoittaa, että budjetin rahoitusarvio on ylittynyt ja käytössä onkin odotettua enemmän varantoja. Toiminta on tällöin voitollista.

Suomen valtion budjetti

Valtion budjetin laadinta

Suomessa valtion budjetin laadinta alkaa tammikuussa, kun ministeriöiden kehysehdotukset saapuvat valtiovarainministeriöön. Valtiovarainministeriössä kootaan seuraavia vuosia koskevat valtiontalouden kehykset, jotka hallitus hyväksyy maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta valtiovarainministeri käy asianomaisten ministereiden kanssa ministeriöittäin neuvottelukierroksen. Neuvottelukierroksen jälkeen budjettia käydään läpi elokuussa budjettiriihessä, joka kestää nykyisin pari arkipäivää. Budjettiriihessä hallitus hyväksyy talousarvioesityksen sisällön. Valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, jonka jälkeen se esitellään valtioneuvoston yleisistunnolle. Eduskunta saa ehdotuksen tarkasteltavakseen syysistuntokaudella ja hyväksyy talousarvion joulukuussa valtiovarainvaliokunnan mietinnön jälkeen. Lisätalousarvio annetaan tarvittaessa.[2]

Jakovara

Suomessa budjettineuvotteluiden yhteydessä jakovaralla tarkoitetaan julkisen talouden liikkumavaraa.[3][4][5] Sillä viitataan budjetin osaan, joka ei ole sidottu aikaisemmin sovittuihin tai muutoin pakollisiksi katsottuihin menoihin. Käsitteen jakovara käyttö suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa yleistyi ennen maaliskuun 2007 eduskuntavaaleja, jolloin julkisuudessa keskusteltiin siitä, kuinka paljon julkisen sektorin menoja olisi vara lisätä ja kuinka paljon veroja keventää.[4][6][7][8][9]

Termiä jakovara käytetään myös työmarkkinaneuvotteluissa.[10][11] Tällöin tarkoitetaan sitä, kuinka suuret palkankorotukset ovat mahdollisia palkansaajien tai työnantajien näkökulmasta ilman että talouden kehitys vaarantuu.

Katso myös

Lähteet
  1. Budjetti - Mikä on budjetti? www.visma.fi. Viitattu 3.12.2021.
  2. Valtiovarainministeriö: Valtion budjetti
  3. Valtiovarainministeriö. 2007. Julkisen talouden liikkumavara. Valtiovarainministeriön julkaisuja 4/2007. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Viitattu 9.8.2017
  4. Leinonen, J. 2016. Talouspolitiikan narratiivit. Narratiivinen analyysi valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroista Pro gradu -tutkielma, Valtio-oppi, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 9.8.2017
  5. Pasi Holm: Jakovara, Pellervon taloustutkimus 16.4.2007. Viitattu 9.8.2017
  6. Me­no­leik­ku­riin 2 miljardia vuosittain Kaleva 17.2.2007. Viitattu 9.8.2017
  7. Vanhanen: Valtiontaloudessa jopa 5 miljardin jakovara Yle Uutiset 7.2.2007 Viitattu 9.8.2017
  8. Puolueet pysyvät vaalilupauksissaan VM:n raportista huolimatta Yle Uutiset 16.2.2007. Viitattu 9.8.2017
  9. Vanhanen ja Heinäluoma eivät yhtyneet VM:n arvioon talouden näkymistä Helsingin Sanomat 17.2.2007. Viitattu 9.8.2017
  10. Ojala, Arto: Sata vuotta vastuuta, Palkkatyöläinen
  11. Valtiovarainministeriö. 2015. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019. Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro. Valtiovarainministeriön julkaisuja 13/2015, s. 82. Viitattu 9.8.2017

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.