Talkki
Talkki (Mg3Si4O10(OH)2) on kidejärjestelmältään monokliininen mineraali. Kiteet ovat suomuisia ja muistuttavat hyvinkin paljon kiilteitä. Mineraalia esiintyy tiiviinä tai suomuisina massoina.
Väriltään talkki on vaaleanvihreää, kellanvihreää tai valkoista. Viiru on valkoinen. Talkilla on rasvakiilto, mutta lohjenneilla pinnoilla helmiäiskiilto. Talkki on hydrofobinen ja oleofiilinen, eli se hylkii vettä ja absorboi öljyjä.
Talkin kovuus on 1 Mohsin asteikolla.[1] Talkki on yksi pehmeimpiä mineraaleja, joten kynsi voi naarmuttaa talkkia hyvin helposti. Ominaispaino on 2,6–2,8 g/cm³.
Talkkia esiintyy vuolukiven toisena päämineraalina. Vuolukivessä voi olla jopa 35–50 % talkkia. Talkkia esiintyy myös yhdessä kloriitin, magnesiitin ja serpentiinin kanssa. Suomessa talkkia louhitaan Sotkamossa ja Polvijärvellä.
Teollisuudessa talkkia käytetään muiden teollisuusmineraalien tavoin täyteaineena esimerkiksi maaleissa, muoveissa ja paperissa. Lisäksi paperiteollisuus käyttää talkkia paperin pinnoitteena ja pihkatalkkina, poistamaan prosessista epäpuhtauksia. Muita käyttötarkoituksia ovat keraamiset sovellukset, suodatinkäyttö sekä muun muassa lannoitteiden paakkuuntumisenestoaineet. Talkkia käytetään myös kosmetiikkateollisuudessa, sitä on esimerkiksi puutereissa.
Talkkia voi käyttää farmaseuttisissa valmisteissa liuoksen kirkastamiseen.
Lähteet
- Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. ISBN 951-1-10136-6.