Talampisilliini

Talampisilliini (C₂₄H₂₃SN₃O₆) on penisilliineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina.


Talampisilliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(3-okso-1H-2-bentsofuran-1-yyli)-(2S,5R,6R)-6-[[(2R)-2-amino-2-fenyyliasetyyli]amino]-3,3-dimetyyli-7-okso-4-tia-1-atsabisyklo[3.2.0]heptaani-2-karboksylaatti
Tunnisteet
CAS-numero	47747-56-8
ATC-koodi	J01CA15
PubChem	71447
DrugBank	DB13814
Kemialliset tiedot
Kaava	C₂₄H₂₃N₃O₆S
Moolimassa	481,524
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	50–80 %[1]
Metabolia	Suolistossa
Puoliintumisaika	?
Ekskreetio	?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	oraalinen

Ominaisuudet ja käyttö

Talampisilliini on aihiolääke, jonka suoliston esteraasientsyymit hydrolysoivat varsinaiseksi vaikuttavaksi aineeksi ampisilliiniksi. Ampisilliini estää bakteerien soluseinän synteesiä. Talampisilliinin etuna on parempi imeytyminen ja siten parempi biosaatavuus. Lääkeaineen käyttökohteet ja haittavaikutukset ovat ampisilliinin kanssa samoja, mutta ripulia voi esiintyä harvemmin.[2][3][4][5][6]

Lähteet

Jones K.H.: Bioavailability of talampicillin. British Medical Journal, 1977, s. 232–233. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.5.2020. (englanniksi)
R. J. Ponsford: Penicillins and Others, β‐Lactams, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. (englanniksi)
M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 101. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.5.2020). (englanniksi)
Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 218. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. (englanniksi)
David G. Watson: Pharmaceutical Chemistry, s. 455. Elsevier, 2011. ISBN 978-0-443-07233-8. (englanniksi)
D. C. Shanson: Microbiology in Clinical Practice, s. 86. Butterworth-Heinemann, 1988. ISBN 0-7236-1847-X. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.5.2020). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Jones K.H.: Bioavailability of talampicillin. British Medical Journal, 1977, s. 232–233. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.5.2020. (englanniksi)

[kirk-othmer-2] R. J. Ponsford: Penicillins and Others, β‐Lactams, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. (englanniksi)

[kucers-3] M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 101. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.5.2020). (englanniksi)

[antibiotic-4] Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 218. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. (englanniksi)

[PC-5] David G. Watson: Pharmaceutical Chemistry, s. 455. Elsevier, 2011. ISBN 978-0-443-07233-8. (englanniksi)

[6] D. C. Shanson: Microbiology in Clinical Practice, s. 86. Butterworth-Heinemann, 1988. ISBN 0-7236-1847-X. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.5.2020). (englanniksi)