Metsä Board Tako

Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehdas on Tampereen keskustassa Tammerkosken länsirannalla sijaitseva kartonkia valmistava tuotantoyksikkö. Tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa kartonkikonetta ja yksi käytöstä poistettu kartonkikone. Tehdas on perustettu vuonna 1865, ja se kuuluu Metsä Board-konserniin.

Takon kartonkitehdas.

Tehdas lopetti oman hiomon (puuhioke) tuotannon kesällä 2004 ja tuo tarvittavan massan Metsä Boardin muilta tehtailta. Hiomoa varten tehtaalle tuotiin puupöllejä, joiden kaataminen metallikouruun aiheutti kovaa melua kaupungin keskustassa. Myös puusta mekaanisesti hiotun massan laatu ei enää riittänyt. Ensimmäisessä vaiheessa tehdas siirtyi Lielahden sellutehtaan CTMP-massan käyttäjäksi. Kun Lielahden tehdas suljettiin, siirtyi Takon tehdas käyttämään BCTMP-massoja, joita valmistetaan Joutsenossa ja Kaskisissa.

Fredrik Idestamin 1865 perustama Tampereen puuhiomo 1870-luvulla.

Historiaa

Vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti vuonna 1865 Tammerkosken alaputouksen varrelle puuhiomon. Hiomon tuotanto kasvoi 1860-luvun lopulla nopeasti ja Idestam perusti 1869 toisen puuhiomon Nokialle. Vuonna 1871 hän myi Tampereen puuhiomon samana vuonna perustamalleen Nokia Oy:lle. Vuonna 1877 puuhiomosta muodostettiin Tammerfors Takfiltfabriks Ab, joka valmisti puuhiokkeen ja pahvin ohella myös kattohuopaa. Uuden yhtiön toimitusjohtajana oli Adolf Törngren. Vuonna 1889 yhtiön omistajiksi tulivat vuorineuvos Rudolf Elving ja maisteri Anton Elving, jotka laajensivat ja uudistivat tehdasta. Yhtiön omistus siirtyi vuonna 1903 Tampereen Kattohuopa- ja Paperitehdas Osakeyhtiölle. Tehtaalle rakennettiin 1909 uusi puuhiomo ja vuonna 1914 siellä otettiin käyttöön Suomen silloin suurin paperikone. Valmistusohjelmaan kuuluivat 1900-luvun alussa kattohuopa, pinkopahvi, aaltopahvi ja pahvilaatikot. [1][2][3]

Yhtiön osake-enemmistö siirtyi vuonna 1917 G. A. Serlachius Oy:lle. Tehtaan puinen kaksikerroksinen vuonna 1865 rakennettu tehdasrakennus, jossa sijaitsi kaksi paperikonetta ja puuhiomo tuhoutui tulipalossa 15. helmikuuta 1923. Tulipalossa kuoli neljä tehtaan työntekijää ja aineelliset vahingot olivat yli kaksi miljoonaa markkaa.[4] 1930-luvulla tehtaan rakennukset ja koneet uudistettiin perusteellisesti ja samalla yhtiön nimeksi muuttui Tako Oy. Sotavuosien jälkeen Tako Oy keskittyi kartongin valmistukseen ja jalostukseen edelleen rasioiksi ja myyntipakkauksiksi. Työntekijämäärä oli suurimmillaan 1 300 vuonna 1965.[1]

Tehtaan kartonkikoneet
KoneValmistajaToiminnassa vuosinaViiraosaViiraleveysPuristinosaNopeusKapasiteettiMuuta
Paperikone PK I Füllner 1866–15.2.1923  ?  ?  ?  ?  ? Tehtaassa on ennen ollut Füllnerin paperikoneet sekä aaltopahvikoneita siipirakennuksen kolmannessa kerroksessa. Tulipalo tuhosi koneet vuonna 1923.
Paperikone PK II Füllner 190x–15.2.1923  ?  ?  ?  ?  ? Tehtaassa on ennen ollut Füllnerin paperikoneet sekä aaltopahvikoneita siipirakennuksen kolmannessa kerroksessa. Tulipalo tuhosi koneet vuonna 1923.
Kartonkikone KK1/Paperikone PK III Füllner 1922– (uusittu vuosina 1932, 1956, 1970 ja 1996)  ? 3 350 mm  ? 500 m/min 135 000 t/a, Taivekartonki vaativiin savukepakkauksiin, aik. kromokartonki Entinen paperikone. Muutettu kartonkikoneeksi vuonna 1932.
Kartonkikone KK2 Füllner (Wärtsilä/Valmet/Tampella) 1938–2007 (uusittu vuosina 1961 ja 1992) Valmet MB-former (1999), Valmet-Karhula perälaatikko (1991) 3 600 mm (Trimmi: 3 220 mm) 3 nippiä (1955) 240 m/min 70 000 t/a, 3-kerros taivekartonki vaativiin elintarvike- ja yleispakkauksiin Yankee-sylinteri (Füllner, 1937), d=4796 mm Suljettu M-Realin tehostamisohjelman yhteydessä kesällä 2007. Kone on myynnissä.[vanhentunut linkki]
Kartonkikone KK3 Voith/Tampella 1953– (uusittu vuosina 1965 ja 1982)  ? 3 310 mm  ?  ? 70 000 t/a, Taivekartonki vaativiin savukepakkauksiin  ?

Koneiden leveydet ovat leveimmillään 3 330 mm, nopeudet max. 500 m/min ja lopputuotteen neliömassa 170–400 g/m². Tehtaalla on lisäksi kaksi rullainta ja kuusi arkkileikkuria. Tehtaan kapasiteetti on 205 000 tonnia vuodessa (kolmella koneella oli noin 260 000 tonnia vuodessa).

Takon kartonkitehdas ja Tammerkosken maisemaa.

Katso myös

Lähteet
  • Metsä Board Tako
  • Takon lakkautetun kartonkikoneen myynti-ilmoitus
  • Bonsdorff, Lars G. & Kontio, Erkki O. (1968) G.A. Serlachius Oy 1868-1968 – Perheyrityksen vaiheita. Oy Tilgmann Ab. Helsinki.
  • Sivonen, Pauli (toim.) (2004) Kotkan siipien suojassa – Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 70-vuotisjuhlajulkaisu. Mänttä. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.

Viitteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.