Takamaa (historia)

Takamaa-sanalla on kolme Suomen historiaan liittyvää erikoismerkitystä. Ensiksi se tarkoitti maatilaan kuuluvaa, usein pienehköä maa-aluetta toisen kylän rajojen sisäpuolella. Takamaa sisältyi tällöin maatilan verolukuun. Toiseksi takamaa tarkoitti kunnan (aiemmin pitäjän) omistamaa maa-aluetta, joka sijaitsi toisessa kunnassa.[1] Kolmanneksi se tarkoitti nautintamaata eli erämaa-aluetta, joka sijaitsi kaukana rintamaista (kulttuurin keskuspaikoista) ja jota käytettiin metsästys-, kalastus- tai kaskenviljelyalueena.[2]

Lähteet
  1. Nykysuomen sanakirja, WSOY 1951–1961, hakusanat takamaa ja takamaa-alue.
  2. Nykysuomen sanakirja, hakusanat takamaa ja erämaa.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.