Takaisinmaksukyky

Takaisinmaksukyky tarkoittaa yrityksen kykyä selviytyä vieraan pääoman maksuvelvoitteista tulorahoituksen avulla. Takaisinmaksukykyä arvioidaan tilinpäätösanalyysin avulla.

Jos yritys selviytyy helposti vieraan pääoman maksuvelvoitteista, sen maksukyvyttömyysriski ja konkurssiuhka ovat pieniä niin kauan kuin tulorahoitus pysyy hyvänä. Riski ja uhka kasvavat olennaisesti, jos tulorahoituksessa on paljon vaihtelua.

Korollisten velkojen takaisinmaksu

Yrityksen veloista korollinen velka on sitä velkaa, joka on maksettava sitoumuksen kuten velkakirjan mukaan takaisin. Korolliset velat hoidetaan liiketoiminnan tuottamilla rahoilla. Sitä vastoin koroton velka hoitaa ”itse itseään” eli lisää velkaa tulee, kun vanhaa maksetaan pois. Korollisen velan maksuun taas uusi lainanotto ei yleensä ole järkevää tai mahdollista.[1]

Rahoitustulos

Rahoitustulos on arvio siitä, kuinka paljon rahaa tuloksesta jäi yritykseen. Rahoitustulos on se rahamäärä, joka on yrityksen käytössä velkojen lyhentämiseen, investointeihin ja voitonjakoon.[1] Rahoitustulos lasketaan lisäämällä nettotulokseen poistot ja arvonalennukset.[2] Ne on aiemmin vähennetty nettotuloksesta, mutta nyt ne lisätään siihen takaisin, jotta ne jäisivät laskelmassa huomiotta. Ne jätetään huomiotta, koska ne eivät edusta rahanmaksua yrityksestä ulos.[1]

\mathrm {Rahoitustulos} =\mathrm {Nettotulos+Poistot~ja~arvonalennukset}

[2]

Rahoitustulosta käytetään takaisinmaksukyvyn arvioinnissa alla kerrotulla tavalla.

Takaisinmaksuaika

Vieraan pääoman takaisinmaksuaika mittaa sitä, montako vuotta yritykseltä menisi korollisten velkojen poismaksuun tietyllä rahoitustuloksen tasolla.[1][3]

\mathrm {Vieraan~p{\ddot {a}}{\ddot {a}}oman~takaisinmaksuaika~(vuosia)} ={\frac {\mathrm {Korollinen~vieras~p{\ddot {a}}{\ddot {a}}oma} }{\mathrm {Rahoitustulos} }}

[1][3]

Laskelmassa oletetaan, että koko rahoitustulos käytettäisiin velkojen lyhentämiseen eikä investointeihin tai voitonjakoon jäisi mitään. Näin yrityksen onkin tehtävä, jos sen rahoitustulos on niukka.[1]

Takaisinmaksuaikaa voi verrata siihen maksuaikaan, millä yrityksille on lainarahoitusta normaalisti saatavissa. Sitä voi myös verrata yrityksen lainojen todelliseen maksuaikatauluun.[1]

Takaisinmaksuajan ohjearvot ovat:[3]

alle 1 vuosi: erinomainen
1–3 vuotta: hyvä
3–5 vuotta: tyydyttävä
5–10 vuotta: välttävä
yli 10 vuotta: heikko

Yrityksellä saattaa olla runsaasti lyhytaikaista velkaa. Silloin todellinen takaisinmaksuaika voi olla huomattavasti lyhyempi kuin tunnusluvun mukainen takaisinmaksuaika.[1]

On tavallista, että takaisinmaksuaika heilahtelee vuosittain yrityksen tulorahoituksen vaihdellessa. Luotettavimman kuvan saamiseksi tunnuslukua tarkastellaan useamman vuoden jaksolta. Heikosta velanhoitokyvystä kertoo se, jos takaisinmaksuaika on vuodesta toiseen pitkä.[3]

Takaisinmaksuajan on todettu olevan paras yksittäinen konkurssia ennustava tunnusluku, jonka voi laskea tuloslaskelmasta ja taseesta.[1]

Takaisinmaksukyky

Käänteisesti samoista lähtöarvoista voidaan laskea vieraan pääoman takaisinmaksukyky. Se kertoo, kuinka monta prosenttia rahoitustulos on korollisesta vieraasta pääomasta.

\mathrm {Vieraan~p{\ddot {a}}{\ddot {a}}oman~takaisinmaksukyky,~\%} ={\frac {\mathrm {Rahoitustulos} }{\mathrm {Korollinen~vieras~p{\ddot {a}}{\ddot {a}}oma} }}~\cdot 100

Lainojen hoitoaika

Rahoitusasemaa voidaan mitata myös suhteuttamalla velat tuloksentekokykyyn. Lainojen hoitoaika lasketaan jakamalla korollinen nettovelka käyttökatteella. Luku kertoo, monessako vuodessa yritys pystyisi maksamaan korollisen nettovelkansa pois käyttökatteen avulla.[4]

\mathrm {Lainojen~hoitoaika~(vuosia)} ={\frac {\mathrm {Korollinen~nettovelka} }{\mathrm {K{\ddot {a}}ytt{\ddot {o}}kate} }}

[4]

Korollinen nettovelka tarkoittaa lukua, joka saadaan, kun korollisesta vieraasta pääomasta vähennetään rahat ja arvopaperit.[4]

Mitä lyhyempi lainojen hoitoaika on, sitä paremmin yritys selviää vieraan pääoman velvoitteistaan tuloksentekokykynsä avulla.[4]

Lainojen hoitokate

\mathrm {Lainojen~hoitokate} ={\frac {\mathrm {Rahoitusj{\ddot {a}}{\ddot {a}}m{\ddot {a}}+Rahoituskulut} }{\mathrm {Rahoituskulut+Pitk{\ddot {a}}aikaisten~lainojen~lyhennykset} }}

Kassavirta

Toinen tapa arvioida tulorahoituksen riittävyyttä on käyttää kassavirtaa. Positiivinen kassavirta ei kuitenkaan ole takuu siitä, ettei yritys olisi lähellä maksukyvyttömyyttä.

Katso myös

Lähteet

Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Helsinki: Yritystutkimus ry ja Gaudeamus Helsinki University Press, 2017. ISBN ISBN 978-952-495-427-3.
Laitinen, Teija ja Laitinen, Erkki K.: Yrityksen maksukyky, arviointi ja ennakointi. Helsinki: KHT-Media Oy, 2014. ISBN 978-952-218-209-8.

Viitteet

Salmi, Ilari: Mitä tilinpäätös kertoo?. Edita Publishing Oy, 2010. ISBN 978-951-37-5734-2.
Rahoitustulos ja rahoitustulos-% | Tunnuslukuopas | Balance Consulting www.balanceconsulting.fi. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
Vieraan pääoman takaisinmaksuaika | Tunnuslukuopas | Balance Consulting www.balanceconsulting.fi. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
Ikäheimo, Seppo: Tilinpäätösanalyysi omistajan näkökulmasta. Yrityksen taloushallinto tänään, 2014. Vaasa: Vaasan Yritysinformaatio Oy. ISBN 978-951-96324-4-5.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[:0-1] Salmi, Ilari: Mitä tilinpäätös kertoo?. Edita Publishing Oy, 2010. ISBN 978-951-37-5734-2.

[:1-2] Rahoitustulos ja rahoitustulos-% | Tunnuslukuopas | Balance Consulting www.balanceconsulting.fi. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 2.3.2018.

[:2-3] Vieraan pääoman takaisinmaksuaika | Tunnuslukuopas | Balance Consulting www.balanceconsulting.fi. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 2.3.2018.

[:3-4] Ikäheimo, Seppo: Tilinpäätösanalyysi omistajan näkökulmasta. Yrityksen taloushallinto tänään, 2014. Vaasa: Vaasan Yritysinformaatio Oy. ISBN 978-951-96324-4-5.