Taivaalliset rungot
10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān) ovat vanhimmat tunnetut kiinalaiset ajan laskemiseen käytetyt merkit.
Historia
Professori Guo Moruo (郭沫若) esitti 1940-luvulla julkaistussa kirjassaan 郭沫若全集考古编 (Guō Mòruò quánjí kǎogǔ biān eli Guo Muruon arkeologisten kirjoitusten kokoelma), että taivaalliset oksat olisivat tulleet käyttöön eri aikoina. Hänen mukaansa rungot jiasta dingiin esittävät kalan osia ja tulivat käyttöön aikana, jolloin ihmiset saivat elantonsa kalastuksesta ja metsästyksestä. Rungot wusta guihin esittäisivät aseita ja maanviljelyssä käytettyjä työkaluja ja olisivat peräisin myöhäisemmältä ajalta, jolloin maanviljely kehittyi.
Nykytutkija Tang Hanin mukaan Shang-dynastian tärkein heimo oli nimeltään Jia ja ensimmäisen heimopäällikön nimi oli Shang Jia 上甲. Kun heimot vuorotellen tulivat uhraamaan jumalilleen ja esi-isilleen, Jia-heimon vuoro oli viikon ensimmäisenä päivänä. Tämän vuoksi ensimmäinen päivä oli jiari (甲日 jiǎrì, jia-päivä). Näin päivät olisivat saaneet nimensä ja "jia" merkityksensä "ensimmäinen".[1]
Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaille annettiin kuoleman jälkeen nimi, jonka toisena osana oli yksi taivaallisista rungoista.
Perinteinen käyttö
Ajanlasku
Shang-dynastian aikaisen tarun mukaan taivaalla oli alun perin kymmenen aurinkoa. Taivaalliset rungot ovat näiden aurinkojen nimet. Joka aamu yksi auringoista nousi taivaalle nimilistan kuvaamassa järjestyksessä. Tämä kierto muodosti 10-päiväisen viikon (旬 xǔn).
Myöhemmin taivaallisiin runkoihin liitettiin viiden elementin yin-yang-vaiheet.
Taivaallinen runko |
Pinyin | Korea | Vietnam | Japani onyomi |
Japani kunyomi |
Yin-yang 阴阳 |
Wuxing 五行 |
---|---|---|---|---|---|---|---|
甲 | jiǎ | 갑 gap | giáp | kō | kinoe | 阳 yang | 木 puu |
乙 | yǐ | 을 eul | ất | otsu | kinoto | 阴 yin | |
丙 | bǐng | 병 byeong | bính | hei | hinoe | 阳 yang | 火 tuli |
丁 | dīng | 정 jeong | đinh | tei | hinoto | 阴 yin | |
戊 | wù | 무 mu | mậu | bo | tsuchinoe | 阳 yang | 土 maa |
己 | jǐ | 기 gi | kỷ | ki | tsuchinoto | 阴 yin | |
庚 | gēng | 경 gyeong | canh | kō | kanoe | 阳 yang | 金 metalli |
辛 | xīn | 신 sin | tân | shin | kanoto | 阴 yin | |
壬 | rén | 임 im | nhâm | jin | mizunoe | 阳 yang | 水 vesi |
癸 | guǐ | 계 gye | quý | ki | mizunoto | 阴 yin |
Shang-dynastian ajalta peräisin olevat oraakkeliluukirjoitukset osoittavat, että taivaalliset rungot on jo tuolloin liitetty maallisiin oksiin ja näin muodostettu jiazi-kalenteri, joka on jatkuvasti käytössä kuu- ja aurinkokalenterien ohessa. Se on usean kiinalaisen astrologisen menetelmän perusta.
Ilmansuunnat
Taivaallisia oksia käytetään myös määrittelemään ilmansuuntia.
Fengshuissa käytetyn luopanin eli kompassin kehä jaetaan 24 "vuoreen" (山 shān). Pääilmansuuntien molemmin puolin olevat vuoret on nimetty kahdeksan taivaallisen rungon mukaan. Wu- ja ji-runkoja ei käytetä, koska ne edustavat maata itseään, keskusta, josta katsotaan eri suuntiin.
Taivaallinen runko |
Pinyin | Suunta asteina |
Ilmansuunta |
---|---|---|---|
甲 | jiǎ | 75° | itä |
乙 | yǐ | 105° | |
丙 | bǐng | 165° | etelä |
丁 | dīng | 195° | |
庚 | gēng | 255° | länsi |
辛 | xīn | 285° | |
壬 | rén | 345° | pohjoinen |
癸 | guǐ | 15° |
Lääketiede
Taivaalliset oksat ovat yksi kiinalaisen lääketieteen välineistä. Ihmisen syntymäajan neljän pilarin kartan rungoista ja oksista voidaan määritellä synnynnäiset fysiologiset heikkoudet ja vahvuudet. Tämän avulla voidaan analysoida hoidettavan taudin syy sekä sopivin tapa hoitaa sitä.
Jokainen runko edustaa tiettyjä ruumiinosia sekä viiden elementin energiaa, joka hallitsee meridiaaneja.
Taivaalliset rungot |
Pinyin | Ruumiinosat |
---|---|---|
甲 | jia | Pää, sappirakko |
乙 | yi | Kaula, maksa |
丙 | bing | Olkapäät, ohutsuoli |
丁 | ding | Sydän |
戊 | wu | Kylki |
己 | ji | Perna, vatsa |
庚 | geng | Napa |
辛 | xin | Lonkka |
壬 | ren | Nilkat |
癸 | gui | Jalat |
Sää
Vuoden taivaalliset rungot kuvaavat voimassa olevaa taivaallista energiaa, joka vaikuttaa säähän. Tällöin rungoille annetaan viiden elementin määreet eri tavoin.
Taivaalliset rungot |
Pinyin | Elementti | Säätila |
---|---|---|---|
甲 | jia | yang-maa | kostea |
乙 | yi | yin-metalli | kuiva |
丙 | bing | yang-vesi | märkä |
丁 | ding | yin-puu | tuulinen |
戊 | wu | yang-tuli | helle |
己 | ji | yin-maa | kostea |
庚 | geng | yang-metalli | kuiva |
辛 | xin | yin-vesi | märkä |
壬 | ren | yang-puu | tuulinen |
癸 | gui | yin-tuli | helle |
Moderni käyttö
Taivaallisia oksia käytetään Kiinassa, Koreassa, ja Japanissa lukuina erilaisissa luettelointia vaativissa tehtävissä:
- Kouluarvosanoina
- Luettelointiin virallisissa asiakirjoissa samaan tapaan kuin lännessä käytetään aakkosia a, b, c, d jne.
- Valintatehtävien ym. listojen vaihtoehtoina.
- Orgaanisessa kemiassa yhdisteiden nimissä (esimerkiksi metanoli: 甲醇 jiǎchún; etanoli: 乙醇 yǐchún).
- Tautiluokittelussa (hepatiitti A: 甲型肝炎 jiǎxíng gānyán; hepatiitti B: 乙型肝炎 yǐxíng gānyán).
- Urheilussa sarjojen luettelointiin (Serie A: 意甲 yìjiǎ).
- Vitamiinien niminä (tosin nykyään länsimaiset ABC-nimet ovat yleisempiä).
- Lyhyessä tekstissä kahden puhujan vuorosanojen erottamiseen (甲 puhuu ensin, 乙 vastaa).
Lisäksi Koreassa (erityisesti IT-alalla) merkkejä gap (甲) ja eul (乙) käytetään virallisissa sopimuksissa osoittamaan suurempaa ja pienempää sopimuksen osapuolta.
Katso myös
Lähteet
- Tang Han 唐漢: Hanzi mima 漢字密碼, Zhonghua Shuju 中華書局 2004
- Royston Low: The Celestial Stems; Acupuncture Theory and Practice in Relation to the Influence of Cosmic Forces Upon the Body
- Derek Walters: Chinese Astrology, Interpreting the revelations of the Celestial Messengers