Taitokortteli (Joensuu)

Taitokorttelissa on paikallisten käsityöyrittäjien putiikkeja, käsityöneuvontaa, kahvila ja näyttelytilaa. Yrittäjät voivat käyttää tarpeen mukaan yhteisiä tiloja ja toteuttaa pieniä ja suuria yhteishankkeita.

Taitokeskus Joensuu tarjoaa käsityöalan neuvontaa ja kurssitoimintaa. Lisäksi Taitokeskukseen voit tulla kutomaan päivämaksun ja materiaalien hinnalla, ammattitaitoisten ohjaajien opastuksella. Taitokeskus toimii myös taiteen perusopetukseen perustuvan lasten Kässä-käsityökoulun toimipisteenä.

Kauppaneuvoksen kahvila palvelee myös lounasasiakkaita.

Mustosen talon käytävägalleriassa on vaihtuvia näyttelyitä, ja hirsinen aitta Taitokorttelin sisäpihalla tarjoaa näyttelyitä kesäisin ja toimii ympäri vuoden erilaisten tapahtumien myyntipaikkana.

Korttelin pihalla järjestetään elokuussa menneen ajan markkinoiden tapaan Wanhan kaupungin päivä. Päivän aikana tehdään tunnetuksi kädentaitojen osaajia ja perinteisiä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä, lisäksi ohjelmassa on kulttuuriesityksiä. Joulun alla sisäpiha muuttuu Joulukyläksi. Sisäpihalle rakennetaan punaisten mökkien kylä, joissa on myytävinä käsitöitä ja elintarvikkeita. Kesällä sisäpihalla järjestetään erilaisia tapahtumia. Pihan tiilirakennuksessa on muun muassa taidegalleria Kohina, lelukauppa ja TaitoShop.

Helmikuussa 2010 pihalle avattiin luistinrata.

Kävijöitä Taitokorttelissa on noin 7 500 kuukaudessa. Tavoitteena on 100 000 kävijää vuodessa.[1]

Parviaisen talo avattiin maaliskuussa Perheentaloksi, jossa Pelastakaa Lapset ry ja muut järjestöt järjestävät kerhoja ja vertaistoimintaa.[2]

Joulutorin kojuja Taitokorttelin sisäpihalla 2008.

Taitokortteli rakentuu yli sata vuotta vanhoista kauppaneuvos Antti Juhana Mustosen ja kauppaneuvos Petter Parviaisen perheilleen rakennuttamista puutaloista, sisäpihan tiilitalosta sekä punaisesta piha-aitasta.

Ranta- ja Koskikadun kulmassa oleva Mustosen talo valmistui vuonna 1870. Rakennusta asuttivat kauppiasperheen lisäksi heidän palvelusväkensä. Sveitsiläistyylisen talon suunnitteli sen aikainen Joensuun kaupungin johtava rakennusmestari Leander Backman. Huomiota saaneita yksityiskohtia ovat muun muassa parvekkeet sekä katon päätykoristeet. Kauppaneuvos Mustosen kuoltua 1877 talo siirtyi kaupungintaloksi aina vuoteen 1914 saakka.

Rakennuksessa toimivat niin maistraatti, raastupa, kaupunginvaltuusto, rahatoimikamari, tyttökoulu kuin tullikamarikin. Suomen pankin tultua Joensuuhun vuonna 1902 Mustosen talon päätyyn muurattiin tiilirakennelma, jonka seinät kalteroitiin sisältäpäin ratakiskolla ja verhoiltiin punatiilellä. Näin saatiin varma ja turvallinen kassaholvi.

Uusi kaupungintalo valmistui 1914, ja Mustosen talo siirtyi vuosien 1914–1955 väliseksi ajaksi Joensuun posti- ja lennätinkonttorin käyttöön ja sen jälkeen lääninhallitukselle. Pohjois-Karjalan lääninhallitus perustettiin vuonna 1960, ja sen toiminta sijoittui Mustosen taloon. Rakennuksen käyttöönotto vaati muutoksia ja esimerkiksi talon alkuperäinen huonejako muuttui täysin sekä talon rakenteet muutettiin perusteellisesti. Lääninhallituksen saatua uudet toimitilat, talossa toimi muun muassa Joensuun Energialaitoksen toimisto.

Joensuun kaupunki ryhtyi korjaamaan Mustosen taloa jälleen 1980-luvun puolivälissä matkailun ja kulttuurin toimistokäyttöön. Rakennus päätettiin palauttaa niin lähelle alkuperäistä tilaansa kuin mahdollista. Entistämistyön valmistuttua rakennuksessa sijaitsi Joensuun Laulujuhlien toimitilat vuosien 1981–1997 ajan. Vuonna 2000 tiloihin muutti kaupungin tekninen virasto. Vuonna 2006 talo saneerattiin Taitokeskuksen sekä pienten käsityöyrittäjien käyttöön.

Kauppaneuvos Petter Parviainen rakennutti vuonna 1886 ensin patriisitalonsa Tori- ja Suvantokadun kulmaan, josta rakennus siirrettiin 1970-luvulla Rantakatu 15:een. Rakennus on kolmivyöhykkeinen; alimmaisena komerovyöhyke koristeellisine tähtileikkauksineen, keskellä seinävyöhyke T-mallisine ikkunoineen ja ylimpänä ullakkovyöhyke päätyikkunoineen. Parviaisen talo on toiminut muun muassa Joensuun kaupungin virasto- ja toimistokäytössä kuten Mustosen talokin.

Pihassa sijaitseva tiilitalo rakennettiin vuonna 1931 autotalli- ja varastorakennukseksi. 1950-luvun vaihteessa rakennus on toiminut muun muassa postilaitoksen varastona ja autotallina sekä Itä-Suomen Seminaarin väliaikaisena puutyöluokkana. Purku-uhankin alla ollut tiilitalo remontoitiin vuonna 2007 Taitokorttelin käyttöön. Talon katto uusittiin, alimmat ikkunat suurennettiin näyteikkunoiksi ja pienemmät ikkunat entisöitiin alkuperäisen mallin mukaisiksi.

Pihapiiriin kuuluva vuonna 1913 rakennettu punamultainen piha-aitta on siirretty Koskikadulle uudisrakentamisen tieltä Malmikatu 1:stä. Aittaa lyhennettiin alkuperäisestä mitastaan ja toinen kerros jätettiin osittain pois.

• Karjalainen 5.7.2006: Juttu Joensuun arvopuutaloista.

• Taitokorttelin kotisivu
• Taito Pohjois-Karjalan kotisivu
• Taitokorttelin 3D-malli