Taideyliopisto

Taideyliopisto (ruots. Konstuniversitetet, engl. University of the Arts Helsinki tai Uniarts Helsinki) on vuoden 2013 alussa aloittanut suomalainen yliopisto. Se on edustamillaan aloilla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Suomen ainoa yliopistotasoinen koulutusyksikkö. Taideyliopisto toimii pääosin Helsingissä Töölössä ja Sörnäisissä, mutta sillä on toimintaa myös Kuopiossa (kirkkomusiikin koulutus) ja Seinäjoella Seinäjoen yliopistokeskuksessa (populaari- ja kansanmusiikin koulutus ja kulttuurisen musiikintutkimuksen kandidaattiohjelma).

 

Taideyliopisto
Perustettu 2013
Tyyppi julkinen
Rehtori Kaarlo Hildén
Henkilökunta 740 (2016)
Opiskelijoita 1946 (2019)
Jatko-opiskelijoita 205 (2016)
Sijainti Helsinki, Kuopio, Seinäjoki, Suomi
Sivusto uniarts.fi

Yliopistoon kuuluu kolme akatemiaa: Taideyliopiston Kuvataideakatemia (vuoteen 2013 Kuvataideakatemia), Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (vuoteen 2013 Sibelius-Akatemia) ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (vuoteen 2013 Teatterikorkeakoulu). Opiskelijoita on noin 2000.

Yhdistymisen tarkoituksena oli vahvistaa kansallisesti ja kansainvälisesti yliopistotasoista taidealojen opetusta ja tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Lisäksi sen avulla pyritään lisäämään mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen taiteen avulla.

Taideyliopiston rehtorina toimii viisivuotiskauden 1. joulukuuta 2020 – 30. marraskuuta 2025 Kaarlo Hildén ja hallituksen puheenjohtajana Eero Holstila.

Historia

Taideyliopisto perustettiin 1. tammikuuta 2013, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.[1]

Taideyliopiston perustamisesta oli keskusteltu kauan. Jo 1980-luvulla valmisteltiin niin sanottua Pasila-projektia, jossa samalle tontille oli tarkoitus sijoittaa Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun tilat. Taideyliopistojen yhdistämisestä keskusteltiin myös lähes koko 2000-luku.

Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö teetti taideyliopistoselvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Marraskuussa 2011 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun hallitukset hyväksyivät yhdistymisen.[2]

Akatemioiden historia ennen Taideyliopistoa

Taideyliopiston kolmen akatemian juuret ovat syvällä suomalaisen taidekoulutuksen ja taiteen historiassa.

Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, joka aloitti toimintansa Euroopan mullistusten vuonna 1848. Suomen ensimmäiset kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät taiteilijat Albert Edelfeltistä Axel Galléniin, Helene Schjerfbeckistä Ellen Thesleffiin opiskelivat Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vuodesta 1939 akatemia toimi Suomen Taideakatemian säätiön alaisuudessa nimellä Suomen Taideakatemian koulu. Koulu valtiollistettiin ja nimi muutettiin Kuvataideakatemiaksi vuonna 1985. Kuvataideakatemia muuttui korkeakouluksi vuonna 1993 ja vuonna 1998 siitä tuli yliopisto.[3]

Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Yksi oppilaista oli Jean Sibelius, jonka mukaan oppilaitos myöhemmin nimettiin. Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 toiminnan laajennuttua. Vuonna 1939 otettiin käyttöön nimi Sibelius-Akatemia. Valtion laitos Sibelius-Akatemiasta tuli vuonna 1980 ja yliopisto vuonna 1998.[4]

Teatterikorkeakoulun juuret ovat Suomen ensimmäisessä teatterikoulussa, joka toimi vuosina 1866–1868 Nya Teaternin yhteydessä. Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustettiin vuonna 1908 Svenska Teaternin yhteyteen. Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutettiin vuosina 1904–1940 Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa. Vuonna 1943 aloitti toimintansa Suomen Teatterikoulu. Teatterikorkeakoulu perustettiin vuonna 1979, jolloin suomenkielinen ja ruotsinkielinen teatterikoulu yhdistettiin valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi.[5]

Hakeminen

Taideyliopisto tarjoaa yli 30 koulutusohjelmaa musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin aloilta. Haku Taideyliopistoon tapahtuu kerran vuodessa.

Opetus, tutkimus ja taiteellinen toiminta

Taideyliopisto antaa taiteen ylintä koulutusta ja harjoittaa tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Taideyliopisto järjestää vuosittain lähes 1 000 konserttia, esitystä ja näyttelyä.

Tutkinnot

Taideyliopistossa voi suorittaa kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkinnon kuvataiteen, musiikin, teatterin tai tanssin alalta. Tutkintoon tähtäävien opintojen lisäksi Taideyliopisto tarjoaa avointa opetusta ja täydennyskoulutusta.[6] Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on myös nuorisokoulutusta.[7]

Kts. myös: Taidealan yliopistotutkinnot

Taideyliopiston Kuvataideakatemia (kuvataide)
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (musiikki)
  • Jazz
  • Kansanmusiikki
  • Kirkkomusiikki
  • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, fortepiano
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, harmonikka
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, kantele
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, kitara
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, piano
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, pianokamarimusiikki ja lied
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, orkesterisoittimet
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, vanha musiikki
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, urut
    • Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, laulu
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (tanssi, teatteri)

Tunnettuja opettajia

Kuvataideakatemia

Sibelius-Akatemia

Teatterikorkeakoulu

Taideyliopiston ylioppilaskunta

Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo) on jäsentensä palvelu- ja etujärjestö. Taideyliopiston ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Taideyliopiston opiskelijat, jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa jossakin Taideyliopiston kolmesta akatemiasta. Taideyliopiston ylioppilaskunta syntyi 1. tammikuuta 2013, kun Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunnat yhdistyivät. Taideyliopiston ylioppilaskunta on koko Suomen ainoa yksinomaan taideopiskelijoista koostuva ylioppilaskunta.

Edunvalvonnan lisäksi Taideyliopiston ylioppilaskunta ylläpitää Vapaan taiteen tilaa, jossa Taideyliopiston opiskelijat voivat järjestää omia näyttelyitä, esityksiä ja tapahtumia. Tila sijaitsee Helsingissä Katri Valan puiston väestönsuojassa.

Organisaatio

Taideyliopiston rehtorit

Rehtorit Vuosi
Tiina Rosenberg 1.1.2013–1.6.2015
Paula Tuovinen 2.6.2015–30.11.2015 (virkaa tekevä)
Jari Perkiömäki 1.12.2015–30.11.2020
Kaarlo Hildén 1.12.2020–30.11.2025

Taideyliopiston hallitus 2022–2025

  • VTM Eero Holstila (puheenjohtaja)
  • OTK, varatuomari Astrid Thors (varapuheenjohtaja, 31.12.2023 saakka)
  • FT Leevi Haapala
  • OTT, varatuomari Jukka Kekkonen
  • TaM Sonya Lindfors
  • Professori Kristiina Ilmonen
  • Professori Kirsi Monni
  • Suunnittelupäällikkö Katariina Kivistö-Rahnasto
  • Yliopistonlehtori Anu Vehviläinen
  • Opiskelija Sini Kaartinen
  • Opiskelija Mikael Karkkonen

Lähde[8]

Lähteet

  1. Taideyliopisto - Avaintietoa uniarts.fi.
  2. Suomeen halutaan kansainvälisesti vahva taideyliopisto Tiedote. 12-01-2011. OKM. Arkistoitu 1.6.2016.
  3. Toim. Stewen, Riikka: Silmän oppivuodet. Ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta. Kuvataideakatemia 1848–1998. Kuvataideakatemia, Helsinki, 1998.
  4. Pajamo, Reijo: Musiikkiopistosta musiikkiopistoksi. Sibelius-Akatemia 125 vuotta. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 2007.
  5. Kallinen, Timo: Teatterikorkeakoulun synty. Ammattikoulusta akatemiaksi 1971–1991. Teatterikorkeakoulu ja Like, Helsinki, 2004.
  6. Taideyliopisto - Avoin kampus uniarts.fi.
  7. Taideyliopisto - Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus uniarts.fi. Arkistoitu 16.4.2016.
  8. Hallitus Taideyliopisto. Viitattu 12.7.2022.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.