Taidelainaamo

Taidelainaamo tai artoteekki (lat. ars, artis = taide; kreik. theke = paikka) on paikka, josta voi lainata kuvataidetta pientä kuukausimaksua vastaan.[1][2]

Taidelainaamotoiminta alkoi kirjastoista. Kuvataiteen haluttiin löytävän tiensä koteihin siinä missä kirjallisuudenkin. Kynnyksen ajateltiin olevan matalammalla kirjastossa kuin taidegalleriassa. Taidelainaamo on esimerkki reilusta kaupankäynnistä, jossa tekijälle jää oikeudenmukainen korvaus.

Suomessa taidelainaamot toimivat tavallisesti gallerioissa tai taiteilijaseurojen tiloissa.[2] Taidelainaamo voi sijaita myös yleisen kirjaston yhteydessä.[3][4] Kemissä taidelainaamo on Kemin taidemuseon tiloissa.[2]

Historia
Lyonin kirjaston taidelainaamoa (artothèque) Ranskassa.

Taidetta on lainaavia organisaatioita oli ainakin jo 1800-luvulla sekä Yhdysvalloissa että Saksassa. Esimerkiksi Denverin museolla oli 1800-luvun lopulla lainattavien taideteosten kokoelma.[5] [6][7] Yhdysvaltain Illinoisiin perustettiin ensimmäinen taidelainaamo kirjaston yhteyteen 1920-luvulla.lähde?

Eurooppaan saatiin ensimmäiset taidelainaamot 1940-luvulla. Berliiniläiset taiteilijat tutustuivat matkoillaan Yhdysvalloissa sikäläisiin taidelainaamoihin ja toivat idean Eurooppaan.

Norjassa taidelainaamotoiminta käynnistyi vuosien 1958-60 aikana.[8]

Nykyään taidelainaus on erittäin suosittua monissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranskassa miltei jokaisen kirjaston yhteydessä toimii artoteekki.

Suomen ensimmäinen taidelainaamo perustettiin 1971 Joensuuhun, Joensuun Taiteilijaseura ry ylläpitää lainaamoa edelleen, ja näin ollen se on Suomen vanhin.[9][10] Seuraavana vuonna myös Helsinki sai oman taidelainaamonsa, mutta se jouduttiin lopettamaan kannattamattomana. Muita lainaamoja ovat esimerkiksi Lahden kaupunginkirjaston yhteyteen perustettu artoteekki ja Helsingin Taiteilijaseuran ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyönä syntynyt Rikhardinkadun kirjaston yhteyteen perustettu taidelainaamo, joka aloitti toimintansa 1995.

Verkkokauppamuotoisen teosten varaamisen ja maksamisen, sosiaalisen median kautta tapahtuvien teosesittelyjen sekä juhlatilaisuuksiin paikalle tuotavien teosten avulla on pyritty edistämään taidelainojen kysyntää esimerkiksi vuonna 2020 alkaneen koronapandemian aikana.[10]

Lähteet
  1. Ulla: Taidelainaamosta taulu heti mukaan - lainaksi tai omaksi 16.12.2011. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 2.7.2021.
  2. Tiinamaija Rantamartti: Jo kymmenet teokset ovat lähteneet uuteen kotiin Kemin taidelainaamosta 24.6.2021. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 2.7.2021.
  3. Raision kirjaston taidelainaamo täytti 30 vuotta turunseutusanomat.fi. 22.11.2018. Viitattu 2.7.2021.
  4. Rikhardinkadun kirjasto myhelsinki.fi. 22.11.2018. Viitattu 2.7.2021.
  5. Isabelle de Pommereau: Libraries that loan Picassos, not Grishams The Christian Science Monitor, csmonitor.com. 9.4.2004. Viitattu 2.7.2021. (englanniksi)
  6. Horst Dietze: Kunstverleih - Warum? (abstrakti, kokoteksti saatavissa sopivista (ulkomaisista) tiedekirjastosta) Art Libraries Journal, 12 (3): 19-24; doi:10.1017/S0307472200005253. 1987. Cambridge University Press. Viitattu 2.7.2021. (englanniksi)
  7. Horst Dietze: A report on the current state of German picture lending collections (Pictuaries) (abstrakti, kokoteksti saatavissa sopivista (ulkomaisista) tiedekirjastosta) Art Libraries Journal, 10 (2):13 - 17; doi: https://doi.org/10.1017/S0307472200004156. 1985. Cambridge University Press. Viitattu 2.7.2021. (englanniksi)
  8. Åse Markussen: Artotheks in Norway (abstrakti, kokoteksti sopivista (ulkomaisista) tiedekirjastosta) Art Libraries Journal, 12 (3): 25-28. doi:10.1017/S0307472200005265. 1987. Cambridge University Press. Viitattu 2.7.2021. (englanniksi)
  9. Suomen vanhin taidelainaamo Joensuun taiteilijaseura, joensuuntaiteilijaseura.fi. Viitattu 2.7.2021.
  10. Lea Joutsensaari: Koronasta kärsivät taiteilijaseurat etsivät uusia keinoja pärjätä – Joensuussa taulu toimitetaan jopa häihin ja nostetaan samalla seinälle 22.11.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 2.7.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.