Taborinvuori

Taborinvuori (hepr. ‏Har Tavor‎, arab. Jabal aţ-Ţūr‎ tai Ţābūr)[1] on vuori Israeliin kuuluvalla Jisreelin tasangolla. Korkeutta vuorella on 563 metriä. Vuoren huipulla on nykyisin katolilainen kirkko ja ortodoksinen luostari.

Maantiede
Näkymä kohti Taborinvuorta.

Taborinvuori sijaitsee Jisreelin tasangon koillisosassa. Sen korkeus merenpinnasta on noin 563 metriä ja ympäröivältä tasangolta noin 500 metriä. Vuori erottuu helposti maamerkkinä ympäristöstään ja näkyy tasangolla pitkänkinmatkan päästä. Leveyttä vuorella on noin 3,5 kilometriä ja muodoltaan se muistuttaa kupolia. Vuori on muodostunut liitukautisista ja neogeenikautisista kalkkikivikerrostumista. Vuoren itärinteellä on myös pleistoseenikautinen basalttimuodostuma. Historiallisesti nykyistä suurempi tammimetsä peittää edelleen osaa vuoresta.[2]

Historia
Vuoren kirkko ja luostari.

Taborinvuoren nimi on johdettu foinikialaisten aikaisesta nimestä, joka on puolestaan viitannut aikanaan seemiläiseen jumalaan. Myöhemmät kreikkalaiset lähteet tunsivat jumalan nimellä Zeus Atabúrios ja vuoren nimellä Itabúrion (ʾΙταβύριον) tai Atabúrion (ʾΑταβύριον). Vuoren huipulla on luola, joka on saattanut olla aikoinaan jonkinlainen pyhättö kyseiselle jumalalle. Paikka mainitaan useammissa eri kohdissa Vanhassa testamentissa.[2]

Hellenistisellä kaudella vuorella sijaitsi linnoitus ja se lienee ollut alueen hallinnollinen keskus. Josephus mainitsee teoksissaan Rooman keisari Vespasianuksen vallanneen paikan ja sanoo vuoren olevan 30 (Λ) stadionia korkea. Kyseessä lienee kuitenkin virhe ja Josephus lienee tarkoittanut 4 stadiaa (Δ).

Sittemmin kristillisessä perinteessä esimerkiksi Kyrillos Jerusalemilainen liitti vuoren Jeesuksen kirkastumiseen (esim. Matt. 17:1). Kristuksen kirkastumisen päivää vietetään monissa kirkkokunnissa 6. elokuuta.

Bysantin valtakunnan kaudella vuoren huipulle rakennettiin basilika, jota vuosien 1100 ja 1187 välillä asuttivat benediktiiniläiset. Sittemmin vuorta pitivät hallussaan temppeliherrat ja muslimit. Fransiskaanit alkoivat rakennuttaa uutta kirkkoa vanhan basilikan perustalle vuonna 1873 ja kirkko vihittiin vuonna 1924. Kirkon vieressä on myös ortodoksinen luostari. Israeliin vuori on kuulunut juutalaisten joukkojen vallattua sen israelin itsenäisyyssodan aikana 15. toukokuuta 1948.[2]

Lähteet
  1. Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Eksonyymit Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 14.12.2019.
  2. Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 19 Som-Tn, s. 426-427. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.