Taavi Pohjanpalo

Taavi Pohjanpalo (21. helmikuuta 1909 Helsinki – 3. tammikuuta 1986)[1][2][3] oli suomalainen konsuli ja lähetystöneuvos.[4]

Taavi Pohjanpalon vanhemmat olivat diplomi-insinööri Alfred Aleksanteri (Santeri) Pohjanpalo ja Irene Sofia Montin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1927 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1930 ja filosofian maisteriksi 1932. Pohjanpalo teki opintomatkat Englantiin 1929 ja Sveitsiin 1930.[4]

Pohjanpalo oli ulkoasiainministeriön palveluksessa 1931–1947. Hän oli konsulina ja vt. pääkonsulina Etelä-Afrikassa Pretoriassa ja Kapkaupungissa 1937–1939, ulkoasiainministeriön jaostosihteerinä 1939, vt. pääkonsulina Hampurissa 1940, Berliinin lähetystön lähetystösihteerinä 1941, Lissabonin lähetystön va. asiainhoitajana 1942–1943, ulkoasiainministeriön jaostopäällikkönä 1944 sekä viimeksi Tukholman lähetystön lähetystöneuvoksena 1944–1947.[4]

Pohjanpalo toimi Sotevan edustajana Skandinaviassa 1947 ja oli Hampo Trading Co (Pty) Ltd:n toimitusjohtajana Johannesburgissa Etelä-Afrikassa 1948–1952 sekä Milanossa 1953. Vuodesta 1953 alkaen hän oli Suomen tupakkateollisuuden asiamiehenä. Pohjanpalo oli Suomen kunniakonsuli Johannesburgissa 1951–1952. Hän sai konsulin arvonimen 1937 ja lähetystöneuvoksen arvon 1943.[4]

Pohjanpalo oli Suomen Golfliiton perustavan kokouksen kokoon kutsujana vuonna 1957. Hän suunnitteli liiton säännöt ja toimi liiton pääsihteerinä. Pohjanpalo oli Golfliiton hallituksen jäsen 1957–1969 ja liiton puheenjohtaja 1968–1969. Hän käänsi golfin säännöt suomeksi ja 1970-luvulla hän perusti vielä Golfin Edistämissäätiön. Hän sai Suomen Golfliiton kultaisen ansiomerkin vuonna 1975.[3]

Taavi Pohjanpalo oli naimisissa 1934–1945 Gunvor Jansénin kanssa, liitto päättyi avioeroon. Hän meni 1946 naimisiin Maikki Ellen Nymanin kanssa, liitto päättyi eroon 1955. Kolmas avioliitto Raili Elina Honkavaaran kanssa kesti loppuelämän. Pohjanpalon veli oli kauppatieteiden tohtori Jorma Pohjanpalo.[4][5]