Taavi Arola
Taavi Vihtori Arola, vuoteen 1896 Gröndahl (22. maaliskuuta 1881 Turku[1] – 6. kesäkuuta 1947 Tampere[2]) oli suomalainen diplomi-insinööri, kauppaneuvos (1926) ja Keskusosuusliike Hankkijan toimitusjohtaja 1919–1947.[3]
Henkilöhistoria ja ammattiura
Arola kävi kansakoulun Mietoisissa ja tuli ylioppilaaksi 1900 Turun suomalaisesta lyseosta. Koneinsinööriksi hän valmistui Helsingin Polyteknillisestä opistosta 23-vuotiaana 1904 ja työskenteli sen jälkeen vuoden ajan konetehtaassa Pietarissa.[1] Arolaa pidetään yhtenä Suomen maataloudellisen osuustoiminnan uranuurtajista.[2] Hän oli tullut Hankkijan palvelukseen jo liikkeen aloittaessa toimintansa vuonna 1905, jolloin hän toimi meijerikone- ja tarvikeosaston johtajana neljän vuoden ajan. Toimittuaan vuodesta 1909 valtion konekonsulenttina, samoin kuin Helsingin yliopiston maanviljelysopin professorin apulaisena[1], Arola palasi Hankkijaan koneosaston johtajaksi vuonna 1916. Arolan toimitusjohtajakauden on katsottu olleen Hankkijan historian vakavaraisinta aikaa.[4]
Taavi Arolan vanhemmat olivat muurari Kustaa Gröndahl ja Mathilda Rindell ja puoliso vuodesta 1907 Anna Tihverä.[5]
Julkaisuja
- Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja työaseet, 1913
- Maatalouskoneet, 1919
Lähteet
- Y. R. Mäkihovi (toim.): Uranuurtajia ja rakentajia. Osuustoimintamiesten elämäkertoja, s. 201-210. Helsinki: Pellervo-Seura, 1950.
- Tuomas Möttönen: Kauppaneuvos Taavi Arola (1881–1947). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 11.2.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 15.10.2012
- Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 680
- Martti Häikiö: Satoa ja katoa Hankkijan saralla: Hankkijan ja Noveran historia 1905–1992, s. 34. Helsinki: Kirjayhtymä, 1997.
- Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 22. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.