Eteläranta (Pori)

Eteläranta 1900-luvun alussa.

Noin 700 metriä pitkä katu alkaa idässä Yrjönkadulta Keski-Porin kirkon ja Porinsillan luota ja kulkee joen rantaa myöten yhtyen lännessä Hallituskatuun. Kadusta käytetään joskus myös nimitystä Etelärantakatu. Pori Jazz -festivaalin aikana Etelärannassa on Jazzkatu.

Kokemäenjoen puolella ainoa rakennus kadun varrella on vanha puurakenteinen makasiini, joka toimii nykyään ravintolana. Kadun eteläpuolen rakennukset ovat kaikki kivirakenteisia taloja, jotka on rakennettu pääsääntöisesti välittömästi vuoden 1852 Porin palon jälkeen. Kaupunkipalon jälkeen voimaan tulleiden paloturvallisuusmääräysten mukaan rantakorttelien alueelle ei saanut rakentaa kuin kivitaloja. Näin syntyi valtakunnallisestikin ainutlaatuinen ns. Kivi-Pori, josta osan muodostavat Etelärannan korttelit. Kaikki Etelärannan 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset on suojeltu. Tyyliltään ne edustavat lähinnä uusrenessanssia. Suuri osa taloista on 1800-luvun puolivälissä Porin kaupunginarkkitehtina vaikuttaneen C. J. von Heidekenin suunnittelemia.

Etelärannassa sijaitsi tavara- ja matkustajakuljetuksiin käytetty jokisatama aina 1950-luvulle saakka. Rantaan johti myös junarata, joka purettiin 1960-luvulla. Nykyään Etelärannassa on ravintolalaivoja sekä laitureita pienveneitä ja vesibussia varten. Kesäaikana Etelärannan yhdistää Kirjurinluotoon ponttoonisilta.

Etelärantaa Kirjurinluodosta kuvattuna.

Poriginal galleria.

Porin taidemuseo.

Etelärannan varrella olevat rakennukset idästä päin lueteltuna.

• Mellinin talo

Yrjönkadun ja Etelärannan kulmassa sijaitseva talo on valmistunut vuonna 1837. Se on ainoa Etelärannan rakennuksista, joka säilyi vuoden 1852 kaupunkipalosta. Vuonna 1919 talo siirtyi Oy Kauppakomppania Ab:n omistukseen (Kauppila-Lindroos-Leisio) ja myöhemmin kokonaan Lauri Lindroosin omistukseen.

• Lindroosin talo

Talon rakennutti kauppias Lauri Lindroos vuosina 1927–1928 alun perin autokorjaamoksi ja Suomen ensimmäiseksi pysäköintitaloksi. Asuntoja alkuperäisessä talossa ei ollut. Autojen nostaminen ylimpiin kerroksiin tapahtui kahdella hissillä. Pysäköintihallit muutettiin asuinhuoneistoiksi vuonna 1937. Samalla myös talon katolle rakennetut hissitornit purettiin.

• Rosenlewin talo

Etelärannan ja Antinkadun kulmassa sijaitseva C. J. Heidekenin suunnittelema talo valmistui 1850-luvulla Fredrik Wilhelm Rosenlewin yksityisasunnoksi. Kaksikerroksisessa asunnossa oli yhteensä 25 asuinhuonetta. Myöhemmin rakennuksessa toimi Oy W. Rosenlew Ab:n pääkonttori aina vuoteen 1987 saakka, jonka jälkeen se siirtyi Rauma-Repolan omistukseen.

• Ahlströmin talo

Etelärannan ja Antinkadun läntisessä kulmassa sijaitsevan kaksiosaisen uusrenessanssityylisen rakennuksen vanhempi osa valmistui vuonna 1853. Vuonna 1871 se siirtyi tehtailija Antti Ahlströmin omistukseen ja hän rakennutti talon toisen osan vuonna 1883 arkkitehti Brynolf Blomqvistin suunnitelmien mukaan.

• Poriginal galleria

Uusrenessanssityylinen arkkitehti F. J. Lindströmin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1885 suolamakasiiniksi. Vuodesta 1984 lähtien siinä on toiminut Porin kaupungin ylläpitämä taidegalleria Poriginal galleria, jolla on näyttelytiloja kahdessa kerroksessa yhteensä yli 200 neliömetriä.

• Grönfeldtin talo

Laivanvarustaja Johan Fredrik Grönfeldt rakennutti kaksikerroksisen uusrenessanssitalon vuonna 1855.

• Porin taidemuseo

Vuonna 1979 toimintansa aloittanut Porin taidemuseo sijaitsee vuosina 1858–1860 tullilaitoksen käyttöön rakennetussa pakka- ja vaakahuoneessa. C. J. Heidekenin suunnittelemaa rakennusta laajennettiin huomattavasti 1800-luvun lopulla. Gustaf Nyströmin piirustusten mukaan tehdyt uudistukset valmistuivat vuonna 1897. Tulli toimi rakennuksessa aina vuoteen 1963 saakka. 1970-luvulla käynnistettiin saneeraus taidemuseota varten, joka valmistui lopullisesti vuonna 1981.

• Klubitalo

Laivanvarustaja A. W. Björkmanin rakennuttama uusklassismia edustava talo valmistui vuonna 1854 ja sitä laajennettiin vuonna 1861. Svenska klubben i Björneborg otti talon kokouspaikakseen vuonna 1912 ja Porin Suomalainen Klubi vuonna 1941. Klubiravintolat ovat avoinna myös yleisölle.

• Satakunnan Museo

Satakunnan Museo on ainoa modernia arkkitehtuuria edustava rakennus Etelärannassa. Vuonna 1973 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olaf Küttner. Sen pääsisäänkäynti sijaitsee Hallituskadun puolella, Etelärannasta on sisäänkäynti museon ravintolaan. Museon tontilla olivat aikaisemmin hautausmaa sekä Porin kaksi ensimmäistä kirkkoa, joista myöhäisempi tuhoutui vuoden 1852 palossa. Ennen museon rakentamista paikalla oli puisto.

• Café Jazz

Myös Rantamakasiinina tunnettu arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema puurakennus on vuodelta 1896. Alun perin jokisataman välivarastona toimineessa rakennuksessa on ollut ravintola vuodesta 1985. Rantamakasiinin vieressä on Eila Hiltusen vuonna 1984 valmistunut veistos Polyfonia.

Kesäaikana Etelärannasta johtaa Kirjurinluotoon Taavi-niminen ponttoonisilta. Vuodesta 1994 lähtien paikalle tuotu silta on saanut nimensä lautturi Taavi Koskisen mukaan. Hän ajoi Kirjurinluotoon kulkevaa lauttaa 1930-luvulta 1970-luvun alkuun saakka.

Jazzkatua vuonna 2009.

Pori Jazzin aikana Eteläranta toimi Jazzkatu-nimisenä festivaalialueena.[1] Se on yksi festivaalin keskeisistä esiintymispaikoista. Jazzkadulla on myyntitelttoja, ravintoloita sekä konserttilavoja, joilla järjestetään lukuisia ilmaistapahtumia. Vuonna 1983 ensimmäistä kertaa avattu Jazzkatu toimi muutaman ensimmäisen vuoden ajan taidemuseon takana olleella kapealla kujalla, josta se siirtyi nopeasti nykyiselle paikalleen Etelärantaan.[1] Vuonna 2018 Jazzkatu siirtyi Etelärannasta Kirjurinluotoon.[1]

• Museovirasto/Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
• Kui? - Porilaisen käsikirja, Pori Seura ry 2007. ISBN 978-952-92-3028-0

• Eteläranta Matkailuopas.com-sivustolla