Taavetti (nimi)
Taavetti on suomalainen miehen etunimi.
Taavetti | |
---|---|
Nimipäivä | |
– suomenkielinen | 30. joulukuuta |
– ruotsinkielinen | – |
– ortodoksinen |
26. kesäkuuta, 19. syyskuuta |
Muunnelmia | Taavi |
Vastineita eri kielissä | David |
Nimen alkuperä | Daavid |
Taavetti on suomalainen muunnos heprealaisperäisestä nimestä Daavid, jonka merkitys on 'lemmikki', 'armas' ja 'ystävä'.[1]
Suomen almanakassa nimi oli kirjoitusasussa Taawetti 1890–1907 päivällä 25. kesäkuuta. Vuodesta 1908 nimi on ollut nykyisellä päivällään.[2]
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Taavetti-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä saanut 4 394 henkilöä.[3]
Tunnettuja Taavetteja
- Taavetti Heikkinen, poliisi, päiväkirjanpitäjä
- Taavetti Heimonen, maatalousneuvoja, kamreeri ja Edistyspuolueen kansanedustaja 1917–1920
- Taavetti Kalliokorpi, SDP:n kansanedustaja 1907–1908
- Taavetti Kaunisto, jääkärimajuri
- Taavetti Kärnä, "Lappajärven kuningas", isonvihan aikainen talollinen, lautamies ja talonpoikaispurjehtija
- Taavetti Laatikainen, jalkaväenkenraali
- Taavetti Laitinen, lääkäri, professori ja Lääkintöhallituksen pääjohtaja
- Taavetti Lapveteläinen, SDP:n kansanedustaja 1911–1914 ja 1917
- Taavetti Lehtinen, Tampereen punakaartin etsivän osaston päällikkö 1918
- Taavetti Lukkarinen, jääkärien värvääjä
- Taavetti Nuutinen, SDP:n kansanedustaja 1930–1932
- Taavetti Putjatin, suurmaanomistaja Käkisalmen-Karjalassa 1500-luvulla
- Taavetti Rahikainen, kirkonrakentaja
- Taavetti Riikonen, punakaartilainen
- Taavetti Savolainen, kansanrunoilija
- Taavetti Suo-Anttila, maanviljelijä, herastuomari ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämies
- Taavetti Tenhunen, jääkäriluutnantti
Kuvitteellisia Taavetteja
- Joululaulussa Kello löi jo viisi: "..Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille.."
- Taavetit ja Tiinat on Ruotsissa Södertäljen suomenkielisen kulttuuriklubin tanssiryhmä
- Taavetti Tiirikainen, päähenkilö nuortenkirjassa Taavetti Tiirikaisen talvisota (Jaakko Sahimaa)
Lähteet
- Vilkuna, Kustaa (toim. Mikkonen, Pirjo): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.
Viitteet
- Viikuna 2005, s.60, 222.
- Viikuna 2005, s.222
- Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 26.2.2021.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.