Tšetšeenin kieli

Tšetšeenin kieli (нохчийн мотт, noxçiyn mott) on tšetšeenien puhuma kieli joka kuuluu pohjoiskaukasialaiseen kielikuntaan.[1] Tšetšeenin lähimmät sukukielet ovat naapuritasavallassa puhuttu inguušin kieli sekä Georgiassa batsin kieli.[2] Kielen nimi tulee kylästä, jossa venäläiset väitetysti ensimmäisen kerran kohtasivat tšetšeenin puhujia.[3]

Tšetšeeni
Tšetšeenin puhuma-alueet
Tšetšeenin puhuma-alueet
Oma nimi Нохчийн мотт/Nohçiyn mott
Muu nimi Tshetsheeni
Tiedot
Alue  Tšetšenia
Virallinen kieli  Tšetšenia
 Dagestan
Puhujia 1 393 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen, kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta pohjoiskaukasialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ce
ISO 639-2 che
ISO 639-3 che
Ohje

Tšetšeenin kielellä on noin 1 393 000 puhujaa.[1] Suurin osa heistä asuu Tšetšeniassa, jossa kieli on virallinen kieli. Lisäksi tšetšeeninkielisiä vähemmistöjä on naapuritasavalloissa Dagestanissa (noin 70 000), Ingušiassa (noin 95 400) ja Kalmukiassa (noin 6 100) sekä muualla Venäjällä ja Turkissa, Jordaniassa ja Syyriassa.

Historia

Perinteisesti tšetšeenit ovat pitäneet kulttuuri- ja kirjakielinään arabiaa, turkkia ja venäjää. Kielessä onkin runsaasti venäläisiä ja arabialaisia lainasanoja.

1700-luvun lopulla kielestä koottiin Katariina Suurelle noin 400 sanan sanasto. Ensimmäiset tutkimukset tšetšeenin kielestä tehtiin Venäjän pääesikunnan toimeksiannosta, ja Pjotr Uslar julkaisi vuonna 1888 kielen kieliopin.

Varsinainen tšetšeenin kirjakieli luotiin 1900-luvun alussa. Silloin otettiin käyttöön latinalainen kirjaimisto, joka korvasi siihen asti käydyn arabialaisen kirjaimiston. Latinalainen kirjaimisto oli käytössä 1920-luvun puolivälistä vuoteen 1938 asti, jolloin otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto. Separatistinen hallitus otti uuden latinalaisen kirjaimiston käyttöön 1992. Päätös oli poliittinen, ja sillä vastustettiin venäläisyyttä. Se johti myös siihen, etteivät kielen puhujat enää osanneet lukea kieltä. Toisen Tšetšenian sodan jälkeen Tšetšeniassa on käytetty kyrillistäkin kirjaimistoa.

Fonologia

Tšetšeenin kielessä on paljon konsonantteja, murteesta riippuen noin 40–60. Se on kieliopiltaan hyvin omintakeinen, ja kielitieteilijöille se on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kielessä on myös runsaasti vokaaleja (noin 44) ja diftongeja.

Konsonantit

Labiaali Alveolaari Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Nasaali m n
Klusiili Norm. p | b t | d k | g q ʕ ʔ
Fortis
Ejek.
Affrikaatta Norm. ts | dz tʃ | dʒ
Fortis tsː tʃː
Ejek. tsʼ tʃʼ
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ x | ɣ ħ h
Tremulantti r̥ | r
Approksimantti w j

Lähde:[4]

Vokaalit

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i | y u
Puolisuppea e | ø ə o
Puoliväljä
Lähes väljä æ
Väljä a

Lähde:[4]

Kirjaimisto

Tšetšeenin kielen kirjoittamiseen käytetään pääasiassa kyrillistä kirjaimistoa, mutta myös latinalainen ja arabialainen aakkosisto ovat käytössä.[5] Lisäkirjaimia ovat Ӏ (palotška) ja ь (kyrillinen Ӏ korvataan tietotekniikan ongelmien vuoksi usein latinalaisella I-kirjaimella tai 1:llä). Esimerkiksi аь on [ɑ] (ä), уь [ɨ] (y), гІ lausutaan kuten arabian غ ja хь ح. Digrafeja kohdellaan pääasiassa yksikköinä.

Kyrillinen Nimi Latinalainen Nimi Ääntämys (IPA)
А ааA aa/ə/, /ɑː/
Аь аьаьÄ ää/æ/, /æː/
Б ббэB bbe/b/
В ввэV vve/v/
Г ггэG gge/ɡ/
ГӀ гӀгӀаĠ ġġa/ɣ/
Д ддэD dde/d/
Е ееE ee/e/, /ɛː/, /je/, /ie/
Ё ёёyo/jo/ jne.
Ж жжэƵ ƶƶe/ʒ/, /dʒ/
З ззэZ zze/z/, /dz/
И ииI ii/ɪ/
Ий ийIi ii/iː/
Й й
(я, ю, е)
доца иY ydoca i/j/
К ккK kka/k/
Ккх ккхKk kk/kː/
Кх кхкхQ qqa/q/
Кхкх кхкхQq qq/qː/
Къ къкъаQ̇ q̇a/qʼ/
КӀ кӀкӀаKh khkha/kʼ/
Л ллэL lel/l/
М ммэM mem/m/
Н ннэN nen/n/
О ооO oo/o/, /ɔː/, /wo/, /uo/
Оь оьоьÖ öö/ɥø/, /yø/
П ппэP ppe/p/
Пп ппPp pp/pː/
ПӀ пӀпӀаPh phpha/pʼ/
Р ррэR rer/r/
РхӀ рхӀRh rh/r̥/
С ссэS ses/s/
Сс ссSs ss/sː/
Т ттэT tte/t/
Тт ттTt tt/tː/
ТӀ тӀтӀаTh ththa/tʼ/
У ууU uu/uʊ/
Ув увUu uu/uː/
Уь уьуьÜ üü/y/
Ф ффэF fef/f/
Х ххэX xxa/x/
Хь хьхьаẊ ẋa/ʜ/
ХӀ хӀхӀаH hha/h/
Ц ццэC cce/ts/
ЦӀ цӀцӀаĊ ċċe/tsʼ/
Ч ччэÇ ççe/tʃ/
ЧӀ чӀчӀаÇ̇ ç̇ç̇e/tʃʼ/
Ш шшэŞ şşa/ʃ/
Щ щщэ
(Ъ) ъчӀогӀа хьаьркƏ əç̇oġa ärk/ʔ/
(Ы) ыы
(Ь) ькӀеда хьаьрк
Э ээE ee/e/ jne.
Ю ююyu/ju/ jne.
Юь юьюь/jy/ jne.
Я яяya/ja/ jne.
Яь яьяь/jæ/ jne.
Ӏ ӀӀаJ jja/ʡ/, /ˤ/

Kielioppi

Tšetšeenin nominit jaetaan kuuteen taivutusluokkaan tai sukuun, joiden sanoilla on sama prefiksi. Verbi taipuu nominin suvun mukaan muttei persoonissa. Tšetšeeni on ergatiivinen kieli. Nomineilla on kahdeksan sijaa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, ergatiivi, allatiivi, instrumentaali, latiivi ja vertailusija eli komparatiivi.[6]

Lähteet

  1. Chechen Ethnologue. Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)
  2. Glottolog 4.6 - Chechen glottolog.org. Viitattu 30.7.2022.
  3. Chechen language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 30.7.2022.
  4. Dotton, Zura & Wagner, John Doyle: A Grammar of Chechen (pdf) (s. 5–6) 2022. slaviccenters.duke.edu. Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)
  5. ScriptSource - Chechen scriptsource.org. Viitattu 30.7.2022.
  6. Chechen Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.