Tšernihivin kuvernementti

Tšernihivin kuvernementti (ukr. Чернігівська губернія, Tšernihiska hubernija) eli Tšernigovin kuvernementti (ven. Черниговская губерния, Tšernigovskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan vuosina 1802–1925. Se perustettiin aiemman Vähä-Venäjän kuvernementin (ven. Малороссийская губерния, 1764-1781 ja 1796-1802) pohjoisosasta; samalla eteläosasta muodostettiin Pultavan kuvernementti.

Tšernihivin kuvernementti vuonna 1821.

Tšernihivin kuvernementti vuonna 1923.

Tšernihivin kuvernementti Tšernigovin kuvernementti Чернігівська губе́рнія Черниговская губерния
Vaakuna
Tšernihivin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Valtio	Venäjä
Perustettu	1802
Lakkautettu	1925
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Tšernihiv (Tšernigov)
Pinta-ala  (46 042,3 neliövirstaa (1897))	52 399 km²
Väkiluku (1897)	2 297 854
Kielet	ukraina, venäjä
Infobox OK

Kuvernemenin naapureina olivat lännessä Kiovan kuvernementti ja Minskin kuvernementti, pohjoisessa Mogiljovin kuvernementti (Mahiljoun kuvernementti) ja Smolenskin kuvernementti, idässä Kurskin kuvernementti ja etelässä Pultavan kuvernementti.

Vuonna 1918 alueesta tuli osa Ukrainaa (Ukrainan kansantasavalta ja Ukrainan SNT) Tšernihivin kuvernementtina. 1919 Tšernihivin kuvernementin pohjoisosa, joka oli paljolti valkovenäläisten ja venäläisten asuttamaa aluetta, liitettiin Venäjän SFNT:n Gomelin kuvernementtiin; tämä siirtyi 1923-1926 edelleen Brjanskin kuvernementtiin. Tšernihivin kuvernementti lakkautettiin 1925 (Ukrainan SNT). Nykyisin aiemman kuvernementin maita sijoittuu lähinnä Ukrainan Tšernihivin, Sumyn ja Kiovan alueille sekä Venäjän Brjanskin alueelle.

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Tšernihivin kuvernementin väkiluvuksi kirjattiin 2 297 854 asukasta ja pinta-alaksi 46 042,3 neliövirstaa eli noin 52 399 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 9,1 % ja maaseutuasukkaita 90,9 %.[1] Vuonna 1905 Tšernigovin kuvernementin väkiluku oli 2 693 800[2] ja vuonna 1915 jo 3 148 900 (pinta-ala 52 402 km²).[3]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1897 kuvernementtiin kuului 15 kihlakuntaa,[1] samoin vuonna 1915.[3] Kuvernementinkaupunki oli Tšernihiv (Tšernigov, 27 716 as. vuonna 1897). Suurimpia kihlakuntakaupunkeja olivat Nižyn (Nežin, 32 113 as.), Konotop (18 770 as.) ja Novozybkov (Новозыбков, 15 362).[1][2]

Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 66,4 %, (iso)venäläiset 21,6 %, valkovenäläiset 6,6 % ja juutalaiset 5,0 %. Muita etnisiä ryhmiä edusti 0,5 % asukkaista.[4]